lauantai 17. maaliskuuta 2018

Applikaation lyhyt oppimäärä



*yhteistyössä PFAFF-Suomi kanssa*

Applikaatio, eli päällikeompelu tarkoittaa sitä, että pohjakankaan päälle ommellaan toisilla kankailla kuvioita. Applikaatio ei tällä hetkellä ole kovin trendikästä, mutta siitä huolimatta olen aina tykännyt ja tykkään edelleen tästä tekniikasta. Markkinoille on tullut erilaisia leikkureita, joilla saa helposti ja nopeasti erilaisia kuvia vaatteisiin ja muihin tuotteisiin. Applikaation etuna kuitenkin voi pitää sitä, että erilaisilla kangasyhdistelmillä ja tikkauksilla saa hauskoja pintoja aikaiseksi. 

Tässä postauksessa esittelen yhden tavan tehdä applikaatiota, taatusti löytyy monta muutakin erilaista tekniikkaa ja tapaa. Lähdetään liikkeelle siitä, mitä tarvitaan:
  1. Kuva, joka halutaan ikuistaa
  2. Liimaharsoa tai kaksipuoleista tukikangasta
  3. Kynä
  4. Kankaita, joilla kuva tehdään
  5. Tukikangasta: veteen liukenevaa, irtirevittävää tai silittämällä kiinnitettävää
  6. Tikkauslankoja
  7. Terävät sakset
  8. Ompelukone+ tiheä siksak-ommel
  9. (avoin paininjalka ja konekirjontaan tarkoitettu neula)
Itse valitsin lapseni piirtämän kuvan. Hänen koirulinsa ovat hyvin persoonallisia ja hyväntahtoisia otuksia.
Itse tykkään käyttää liimaharsoa, sillä siinä oleva suojapaperi auttaa monessa vaiheessa. Toisella puolella on liimapinta, toisella puolestaan suojapaperi liimapinnan päällä.
Nyt on aika tarkistaa tilkkulaatikko ja kangasvarastot. 
Seuraavaksi aloitetaan piirtäminen. Helpointa on piirtää liimaharson paperipuolelle, mutta silloin pitää huomioida se, että kuva tulee PEILIKUVANA. Tässä tapauksessa taiteilija halusi koirulin olevan samalla tavalla kuin kuvassa, joten piirtäminen tehtiin liimapinnalle. Jos kuva on mahdollista käsitellä kuvankäsittelyohjelmalla, niin sen voi ennen tulostusta kääntää peilikuvaksi. Kun piirrän liimapinnalle käytän tussia. Vaaleisiin kankaisiin saattaa tarttua tussijälki, mutta se jää kyllä siksakin alle.
Jokainen yksityiskohta ja osa piirretään erikseen. Jätän kuvioiden väliin hieman ilmaa.
Tämän jälkeen leikkaan osat erilleen, en kuitenkaan vielä ääriviivoja pitkin.
Tässä vaiheessa laitetaan silitysrauta lämpiämään ja asetellaan palat oikeiden kankaiden nurjalle puolelle. Silityksessä ei ole tarve käyttää höyryä, se vain tekee kiinnityksestä epätasaisen ja kupruilevan.
Keltainen koira on vaihtunut taiteilijan toiveesta mustavalkoiseksi.
Kun silitys on saatu tehtyä, ryhdytään leikkaamaan osat. Suosin pieniä ja teräväkärkisiä saksia.
Nyt on osat leikattu....pisarakangas meni vielä vaihtoon tämän kuvan jälkeen.
Ennen kankaalle asettelua poistetaan liimaharson suojapaperi. Nuppineulan kärki toimii hyvänä apuvälineenä.
Nyt päästäänkin kiinnittämään osat kankaalle. Tämän vaiheen jälkeen yleensä huokaisen helpotuksesta, sillä kaikki osat on saatu kiinni. Kaulapanta tosin on hävinnyt jonnekin?
Päästään jo laittelemaan konetta ompelukuntoon. 
 Pfaff Expression 3.5 koneeseen on saatavilla lisävarusteena avoin paininjalka, joka on applikoinnissa varsin hyvä sen takia, että siinä on esteetön näkymä. Neulaksi valitsen usein konekirjontaan soveltuvan neulan siitäkin huolimatta, että pohjakangas on neulosta. Tarvitaan myös erivärisiä lankoja sekä puolia. Itse käytän alalankana vähintään samaa sävyä, kuin ylälankakin.
    
Pfaff Expression 3.5 koneessa on oma ommel applikointiin. Sen erottaa tavallisesta siksakista siitä, että langankireys on säädetty ylälangan osalta valmiiksi löysälle. Ompeleen numero on 7. Säädöt ovat tässä seuraavat:
Ompeleen leveys 6.0, ompeleen tiheys 1.0, paininjalkasuosituksena 2A, tukikangasta suositellaan, normaali syöttö ja langankireys 2.4.

Applikointia ajatellen myös päättelytoimintojen valinta kannattaa tehdä. Valitsin automaattisen päättelyn alkuun ja loppuun, sekä automaattisen langankatkaisun.
Omiin tarpeisiin ommel oli liian leveää ja myös tiheys liian harvaa, joten tein säädöt tältä osin uusiksi.
Ennen ompelun aloittamista pohjakangas on syytä vielä tukea. Itse käytän paljon irtirevittävää tukikangasta ja uutena tuttavuutena myös Inspiran veteen liukenevaa tukikangasta.
Veteen liukenevassa tukikankaassa on liimapinta, jota suojaa suojapaperi. Sellaisen huomion tein, että tämä tukimateriaali ei tykkää silittämisestä, varsinkaan, jos on käytössä höyry!
Siitä leikataan sopiva pala, irroitetaan suojapaperi ja liimataan kankaan nurjalle puolelle kuvion kohdalle. Tähtäyksessä voi käyttää läpivalaisua apuna 🙂.
Irtirevittävä tukikangas leikataan myös haluttuun kokoon, mutta sitä ei varsinaisesti kiinnitetä mitenkään. Toki nuppineuloja voi käyttää.
Nyt alkaisi näyttämään siltä, että päästään ompelemaan! Ommelleveyttä voi vaihtaa vauhdissa, jos tilanne niin vaatii.
Applikaatiosiksak on siis tiheä ommel. Ommel menee hieman kappaleen reunan yli. Erilaisissa kulmissa ja käänteissä jätän yleensä neulan kappaleen ulkopuolelle, nostan paininjalkaa hieman ja korjaan kulkusuuntaa.
Nurjalta jälki näyttää tältä. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi tuo koirulin ommel voinut olla parempi valkoisena..
Joskus on vaikea löytää (tai olla tyytyväinen) tikkauslangan väriin. Pilviin kokeilin kolmea erilaista sävyä...
Hihan aurinkoon laitoin tueksi irtirevittävän tukikankaan. En kuitenkaan uskalla kangasta repiä ja ihan uutena apuvälineenä minulla onkin vallan mainiot sakset!
Näillä saksilla pääsee lähelle ommelta, eikä näillä myöskään tule leikkausvahinkoja. Tässä kuvassa näkyy hyvin tuo ylälangan löysyys, jolloin se "kääntyy" nurjalle.
Tukikangasta jää kuitenkin ompeleen ympärille ja herkkää hipiää se saattaa ärsyttää. Pesussa kyllä pehmenee, mutta olen joutunut jopa kiinnittämään kankaan nurjalle, ettei se ärsytä ihoa.
Toisin taas on veteen liukenevan tukikankaan kanssa. Se todellakin liukenee veteen, hokkus pokkus ja se on poissa!
Sitten vain ompelemaan vaate valmiiksi. Taiteilija itse oli kovin tyytyväinen, tosin hän totesi, että seuraavaan kuonoa pitää lyhentää. Se ei saa olla yhtä pitkä kuin häntä 😄.
Huomaan, että aikaisemmin on tullut applikoitua enemmän. Lapsen kasvaessa erilaiset hahmojen kuvat ovat jääneet taka-alalle. Esittelen tähän lopuksi aiemmin tehtyjä vaatteita, joihin olen applikoinut nimenomaan tiheällä siksakilla kuvan.
Ryhmä Hau ja Kaja 
Kummipojalle Samppa
Rokkimeininkiä
Anniina Balleriina
Joskus kangas itsessään inspiroi tekemään kuvan.
Koska applikointi vie hieman aikaa, niin tuunaus on aina hyvä vaihtoehto antaa tuotteelle lisäaikaa. Tämä itselleni tehty paita oli kutistunut, joten tein siitä tyttärelleni vaatteen.
Tämä ei eksynyt päälle, joten tuunasin pitkähihaisesta paidasta itselleni T-paidan. Tuli oikein hyvä ja pääsee käyttöön.

Minun oma applikointiguruni on Mutturalla-blogin Annika. Jos käyt hänen blogissaan, löydät todella huikeita töitä. Ei voi muuta kuin ihailla!

Kankaan koristelun muita tapoja on tulossa esittelyyn myöhemmin.
Aurinkoista kevään odotusta sinulle 🌞

#hommahuonedetails #applikaatio




torstai 8. maaliskuuta 2018

Lomavaatetusta

Lomalla viimeinkin, voi ottaa iisimmin...
*yhteistyössä Nosh Organic kanssa*

Loma oli ja meni, täyttä arkea pyöritetty sen jälkeen melkein kaksi  viikkoa. Ennen lomaa Nosh julkaisi ensimmäisen keväisen mallistonsa ja sen nähtyäni tiesin heti mistä kankaista ainakin osa matkalle mukaan tulevista vaatteista syntyisi.
Pasi Kärkkäisen SIIPI-kuosi valloitti minut todenteolla ja sitä tulikin tilattua kolmessa eri värissä. Täytyy myöntää, että vielä houkuttaisi tilata lisäksi se vihreäkin versio... Matkalle ennätti mukaan tästä kuosista vain keltainen, sillä sairastelut muuttivat suunnitelmia. Onneksi tervehdyimme ennen matkaa.

Keltainen näytti näytöllä paljon kirkkaammalta ja olin ajatellut yhdistäväni sen tuohon pinkkiin. Yhdistelmä näytti kuitenkin tunkkaiselta, joten vaihdoin suunnitelmia. Kaavoitin tyttärelleni kesämekkosen naruolkaimilla. Piirsin yläosan kaavan kertakäyttölakanaan suoraan vartalon linjoja mukaellen. 
Pientä terästystä mekkoon volangilla, joka olisi saanut olla hieman muhkeampi. Volangin erottaa frillasta sillä, että sen kiinni tuleva reuna on ilman rypytystä.
Nyt vain odottelemme, että tämä mekkonen pääsee loistamaan kilpaa kotimaan kesäauringon kanssa 🌞. Näistä kankaista tehdyt vaatteet olivat muuten mahdottoman helppoja matkakavereita. Hetken, kun riippuivat henkarissa, oli matkalaukkurypyt oienneet.
LUMO-kuosi valloitti jo viime kesänä ja nyt siihen tuli uusia värityksiä. 
Tyttäreni kanssa istuimme koneen äärellä ja hän valitsi niin oman kuin minunkin kankaan. Tarkka tyttö visioineen, sillä minun teki mieleni musta-daaliaa, hän ilmoitti, että tuo vihreä-sininen on parempi. Maximekko heti mielessä, kun kankaan näin.
Kun sitten sovitin mekkoa, kuumeinen tyttö raotti silmiään peiton alta ja sanoi:
- Mitä minä sanoin, se sopii sinulle, ja jatkoi uniaan.
Ja oikeassa hän olikin, viihdyn tässä mekossa todella hyvin. Tähän voisi tehdä Nosh:n kevyestä Farkkucollegesta tai oliivista joustocollegesta pienen jakun.
Kaavapohjana on Ommellisen mekkokaava Suuri käsityö-lehdestä. Numero on muistaakseni 6-7/17.
Tyttäreni valitsi pinkin LUMON ja hänelle ihan käytännön syistä tehtiin hieman lyhyempi hihaton mekko. Hän on sen verran vauhdikas tapaus, että pelkään hänen kompastuvan pitkiin helmoihin...
Somisteeksi erittäin intensiivisen väristä pinkkiä HIPPUA, joka on edelleen yksi suosikkikankaistani. Pääntiellä on frilla, joka on tehty suorakaiteen muotoisesta suikaleesta ja se on poimutettu pitkällä tikillä sopivaan pituuteen. 
Mekkoihin pukeutuneena menimme ravintolaan illalliselle ja seuraamaan hauskaa esitystä.
Täytyy kyllä sanoa, että tuota etelän valoa tulee ikävä! Valokuvauskin onnistuu siellä aivan eri tavalla. Tässä välissä saamme vielä vetää vällyä niskaan ja suunnitella vaikka kevätvaatteita, joihin kankaita on tullut hankittua. Esimerkiksi tuosta musta-vanilija SIIPI-kuosista on ajatuksia vaikka kuinka.

Tänään julkaistiin myös Drop2- kangasuutuudet kevään lastenvaatemalliston myötä. Siellä eritoten RUUTU mini vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta tuttavuudelta.

Loppuun vielä pari kuvaa syksyn ja talven SUHASU-kuosista. Vihreästä tein äidilleni kauluspaidan ja itselleni hyvin simppelin, mutta varsin mieleisen laatikkopaidan. 
Paidassa on nappilista ja hihoissa kalvosimet. Trikoon ompelua helpotti kyllä uuden  Pfaff Expression 3.5- koneen yläsyöttäjä. Ei tullut venymiä tai epämääräisiä ryppyjä mihinkään. Uskaltaudun kyllä tämän koneen kanssa käydä uusiin haasteisiin erilaisten materiaalien kanssa.
 Paidassa on muotolaskokset etukappaleella, nämä poistavat liiallisen väljyyden ja antavat muotoa.

Toivotan sinulle hyvää loppuviikkoa ja auringonsäteitä. Valon määrä on jo huikaiseva!