Lasten kasvaminen on ompelevaisen ihmisen onni ja toisaalta tuska. Onneksi se muodostuu silloin, kun saa hyvän syyn napsutella kangastilauksia. Tuskaksi puolestaan siinä vaiheessa, kun ostettujen kankaiden pino kasvaa, pyykkiteline kaatuu niiden painosta ja sopivaa kaavaa ei ole. Tarvitaan yleensä loma, jolloin aivokapasiteetista irtoaa hieman kaavoitukselle ja kuosittelulle tilaa. Niin omat kuin lapsenikin mittasuhteet ovat sellaiset, ettei koskaan voi vaan ottaa kaavaa ja tehdä. Aina tarvitaan protoja,, muokkauksia yms. Tällä hetkellä parhaimpana vaihtoehtona olen kokenut oman, mittojen mukaan piirretyn peruskaavan, josta sitten kuositellaan sopivaa päällepantavaa. Lähes kaikissa mekoissa/ tunkoissa on pohjalla juurikin se peruskaava. Hihoja ja helmoja on sitten kuositettu.
Tämä malli on vanha tuttu, taitaa olla jo kolmas koko menossa. Kangas on ihanan laatuista joustocollegea Ommelliselta. Kankaan nimeä en nyt muista.... Värit ovat tosi kauniit ja tuo tausta antaa ihan oman efektinsä kankaalle.
Poimutukset tulevat edessä pienen matkaa...
...ja takakappaleella on koko matkalta poimutusta. Helma on myös aavistuksen pidempi takaa. Toimii meillä hyvin. Tärkeää on löytää oikea kohta ja mitata selän pituus.
Seuraavassa helman olemus on puolikellomainen. Kankaana Verson Puodin Tyttökerhoa, jossa oli tällä kertaa erittäin houkuttelevat värit.
Haastavaa näiden kuviokankaiden kanssa on se, että mistä kohtaa laitetaan kangas poikki. "Päättömiä" tyttöjä ei onneksi tullut kovin montaa. Helma taas takaa hieman pidempi ja äiti käski seisoa selkä suorana :D. Massu tarvitsee oman tilansa, joten lähes aina pidennän hieman etukappaletta.
Tässä pitikin sitten lyhentää selkää aika paljon. Sinne oikeastaan tulikin aika nappi kohdistus lyhennyksen jälkeen. Kuvassa tuo kangas on mennyt hieman rutulle. Mekko kaipaa vielä satiininauhaa kaveriksi, sitten on saatu piste i:n päälle.
Sitten tehtiin samantyyppinen helma kuin on Ottobren Parachute-mekossa. Tässä kankaana on Sarahdesing:n Heimo.
Helmassa on poimutusta niin etu- kuin takakappaleellakin. Helma (taas) pidempi takaa kuin edestä. Koska kangasta oli niukalti, kanttasin helman samalla kankaalla.
Tässä nostin tuota miehustan saumakohtaa hieman ylemmäksi ja kaarroin kunnolla sivua kohti.
Kahdessa seuraavassa helma onkin kaventunut aikalailla sekä hihan olemus. Tätä mallia olette ehkä nähneet omissa vaatteissani aika paljon, joten päätin kokeilla tehdä saman myös tyttärelleni. Pohjalla siis peruskaava isommilla väljyyksillä.
Helma kapenee alaspäin ja hiha on alaslaskettu. Bonuksena nuo taskut, joihin olen ihan rakastunut. Kankaana Noshin ihana joustocollege.
Samanlainen erityyppisestä kankaasta. Pääntie on huoliteltu alavaralla.
Taskut tosin hukkuvat kuviollisessa kankaassa. Tämä ihastuttava kangas on Sarahdesign:n tuotantoa, kankaan pohjaväri on kaunis harmaa ja kukat hieman utuiset.
Tämä setti on jo tehty aiemmin ja kaavapohjana on Alt om handarbeten kaava muutamalla muokkauksella. Helmaa on pidennetty tunikamittaan sekä hihaa on hieman levennetty. Kankaana Nappinjan Lumisade ja kuviollinen on Pitsikukkaa. Hyvä kaava!
Koska kesä kolkuttelee ovella, on syytä samaan hengenvetoon aloittaa myös kesävaatteiden teko. Edellisessä postauksessani oli shortsihaalari, tässä mekossa sama yläosa. Jatkoon pääsee ja lisää variaatioita on kehitteillä.
Tällainen kuvakavalkadi tänne nyt pöllähti tällä kertaa. Hyvää loppuviikkoa sinulle ja oikein hyvää talvilomaa teille, jotka sitä tällä viikolla viettävät <3
