NOSH MID-SUMMER ja jännää...

Nyt on kuulkas ollut tosi jännää.

Kaikki alkoi siitä, että Noshilta oltiin yhteydessä ja pyydettiin ompelemaan jotakin uusista Midsummer- malliston kankaista, jotka ovat juuri tulleet kauppaan. Jännäksi tämän homman teki se, että en itse saanutkaan valita kankaita, vaan sen teki vastaparini Krista Helmoja ja hepeneitä- blogista. Minä puolestani valitsin hänelle kankaat. Annoin kolme eri vaihtoehtoa ja tätä kirjoittaessani en tiedä mikä niistä vaihtoehdoista on Kristalle päätynyt. Määriä miettiessäni hahmottelin kyllä mitä mistäkin palasta hän voisi tehdä. Jännää siis edelleen. Toki menin ja kahlasin hänen blogiaan edestakaisin, kun mietin mitä kankaita hänelle valitsisin. Hänen monipuolisista taidoistaan ja tyylitajusta ei ole epäilystäkään, taatusti tekisi vaikka jätesäkistä jonkun luomuksen <3. Lisäksi tähän liittyi ainakin minulle hieman suorituspainetta, sen verran kovassa sarjassa painin.

Minulle kotiutui paketti, josta löytyivät nämä ihanuudet. Pitkä pätkä uutta raitaa, jossa vaaleana sävynä on uusi ja hienostunut Birch/koivu mustan kapeamman raidan kera. Sitten oli vielä pätkät laadukasta mustaa ja toffeen sävyistä elastaanitrikoota. Ihanat, ei voi muuta sanoa. Krista oli niin kauniisti ajatellut, että kankaat sopisivat  toukokuun värihaasteeseenkin. Hänellä on myös ollut jokin ajatus siitä, mitä näistä tekisin. Ne ajatukset haluaisin häneltä vielä kuulla. Olisin voinut tehdä monta erilaista vaatetta näistä kankaista, sen verran omalta kaikki elementit tuntuivat. Jännää edelleen...

Raita, ylä- vai alaosa? Siinäpä vasta kysymys. 

Valitsin alaosan ja tuolta inspiskirjasta sellaisen mallin, joka on ollut to do-listalla. Koska en ole kovin hameileva ihminen, mutta tykkäisin olla, niin tämä olkoon minunlaisen ihmisen kompromissi.

Housuhame, leveälahkeiset housut tai millä nimellä niitä nyt halutaan kutsuttavan. Hamemaiseksi tämän tekee tuo kietaisuosa, joka on leikattu vinoon langansuuntaan ja se kiinnittyy sivusaumaan. Toisessa reunassa on solmiamisnyörit.

Olen kyllä tyytyväinen tähän kaavoitukseen, haarakoukkua varten mittailin muutamia housuja ja teinpäs minä näistä protonkin varmuuden vuoksi. Näillä saa harpottua vähän pidempääkin askelta tarvittaessa :D

Kaveriksi tein mustasta elastaanitrikoosta lyhyen paidan muutamilla yksityiskohdilla. Sanokaas nyt, onko tuo tasku liian keskellä? Tai liian iso?

Tästä tuli todellinen napapaita, sillä jouduin deletoimaan monet kuvat sen takia, että napa vilkkui tuosta kolosta :D.  Mustasta jerseystä ei jäänyt oikeastaan mitään jäljelle, alavarat pääntiellä ja tuossa helmakappaleessa ovat raitaa. Jersey on sileäpintaista ja napakkaa ja pitää hyvin muotonsa pesusta toiseen.

Koska uuden raidan vaalea sävy on birch/ koivu, piti tietenkin muutama kuva napata ulkona. Sävy on todella mieleeni ja nimi on onnistunut valinta tälle sävylle. Ja koivu on kyllä minun lempipuuni muutenkin. Sen rungosta ja lehvästöstä löytyy kaikkia niitä värejä ja sävyjä, jotka ovat mieleeni.
Kirvapilvien laskeutuminen oli siis todellakin totta! Niitä oli joka paikassa ja paljon!!!!

Takana ei ole mitään muuta erityistä kuin nappilista puserossa, jonka tein todella helposti, sillä takana on sauma.

Ja niitä kirvoja löytyi ja löytyi, mutta myös ihana keväinen metsä

Mutta missä luuraa toffee elastaanitrikoo? 

Kompastuin todellakin omaan nokkeluuteeni pahemman kerran, enkä osannut hahmottaa kunnolla ajatuksiani. Päätin nimittäin käytää lopun raidan vinot palat ja toffeen paitaan. Siitä ei tullut julkaisukelpoista...Aina ei voi onnistua, mutta harmittaa se kuitenkin. Varsinkin silloin, kun on kysymyksessä ihanat kankaat. Nyt minulla on monta tonttulakin muotoista palaa niin raitaisena kuin toffeen sävyssä. Tulisikohan niistä kivat juhannushatut? Mutta kuuliaisena hankin kangasta lisää ja teen suunnitelmani uusiksi.

Jotta jännä ei loppuisi tähän, niin laitetaanpa pystyyn ARVONTA. Voittona on 30 euron arvoinen lahjakortti Nosh:n verkkokauppaan. Mukana olet kommentoimalla tämän postauksen kommenttikenttään ja kysymys onkin seuraavanlainen:

Mitä lahjakortilla ostaisit?

Itse ostaisin lisää tätä ihanaa Pippuricollegea, sillä nyt kaupassa on myös mustaa. Kankaiden lisäksi on ilmestynyt uusi mallisto myös valmisvaatepuolella niin naisille kuin lapsillekin. Näihin pääset parhaiten tutustumaan Nosh-vaatekutsuilla.

Arvonta-aika päättyy  maanantaina 23.5.2016 klo 18.00

Onnea arvontaan ja mukavaa loppuviikkoa. Edelliseen postaukseen tulleisiin kommentteihin olen parhaani mukaan käynyt vastailemassa ja julkaisuja lukemassa :)

Yhteistyössä Nosh:n kanssa

Keltainen toukokuu...

...miks et sä jo tuu?

Tulihan se ja meinaa mennäkin yhtä nopeasti ohi. Anteeksi tämän kuun KELTAISEN teeman viivästyminen, on pientä hoppendaalia niin töissä kuin muutenkin elämässä tällä hetkellä. 

Huhtikuun blogiarvonnan voittaja on "Villapipo", jolle lähti Pyryharakkaa Ainolasta. Instassa Marimallinen voitti värityskirjan ja printin. Onnea heille :)

Keltainen on väri, johon itselläni on kausiluontoisia ihastus- ja inhoaikoja. Jo muutaman vuoden keltainen on ollut enemmän esillä, ensin sellainen lämmin leijonan keltainen, sitten pirteä ja kirkas sitruuna. Okra ja metalliväreistä kulta ovat juuri nyt  tapetilla olevia keltaisia.

kuva napattu pinterestistä, löytyy myös "Colors"-kansiostani.

Koska keltaista on ollut nyt paljon, ovat silmäni sen taas uudestaan löytäneet...ja ihastuneet. Raikas väri musta-valko-harmaiden kanssa, todellinen tehoväri turkoosin kanssa. Tummien kankaiden kanssa saa olla tarkkana, sillä usein on käynyt niin, että ne värjäävät keltaisen likaiseksi. Siitä sävystä en pidä. Keltainen saa siis mennä ääripäästä toiseen. Varsin hempeän kananpojankeltaisesta oranssiin tai okrasta hyvinkin vaaleaan rusehtavan keltaiseen. 

Yhden keltaisen ennätin ommella tähän postaukseen ja sävy on vanhan ajan keltainen/ keltamulta. Kangas on Verson puodista ja sitä on kolmessa värissä saatavilla. Tässä ruusukankaassa on kellertävä pohjaväri ja mustat tehosteet. Tykkään todella paljon. Mietin, että mitä tuttua näissä sävyissä on, mutta meidän kesämökiltä näitä värejä löytyy.

Eiliset häät tällä mekolla mentiin. Erotuimme joukosta, sillä pienillä tytöillä oli hulmuavia helmoja sifongista, organzasta ja tyllistä. No, olen hieman arkinen äiti ja tykkään, että vaatetta voi pitää muuloinkin kuin hienoissa juhlissa. 

Kaava on oma, aiemmin tein tällä samalla kaavalla Timanttipuu- mekon pitkillä hihoilla. Tähän kuositin puhvihihat, samainen pitsinauha on tuolla takana kuin aiemmassakin mekossa.

Esittelen tässä samalla myös oman häävaatteeni, vaikka se ei ole keltaista nähnytkään. Samalla arkisella teemalla, kuin tyttärenikin vaate. Tämän vaatteen tekemiseen liittyi kauhea aloittamisen tuska ja epäonnistumisen pelko. Ilman mokia ei maaliin päästy, mutta vaate oli lopulta päälläni häissä. Kaavana, aikaisemmin trikoosta tehtynä, on Burdan 05/16 lehdestä oleva malli, jota tulen taatusti käyttämään monen vaatteeni pohjana.  Tässä postauksessa kerron myös mokani ja huomioni mallin, kankaan ja materiaalin suhteen. MUUTOKSET: selän lyhennys ja olkasaumojen siirto, pääntietä avarsin hieman edestä. Yläosa koko 38, kavennus 36 alaspäin.

Kankaana Marimekon Luovi-pellava, jota ostin tämän kevään Ysmyiltä. Kangas on huikaisevan kaunis ja kankaan luonne tuli esille esipesun jälkeen. 

Moka : Pelonsekaisin tuntein leikkasin kappaleet kankaalta, kohdistelin sivuissa vaakakuviota parhaani mukaan ja YRITIN tsekata muutkin kohdistukset. Ompelin sivutaskut, olat ja sivusaumat. Päätin sovittaa ennen jatkamista. Kello oli siinä vaiheessa jo yli kymmenen illalla. Katsoin peiliin ja... kankaassa oleva iso sininen roiske osui juuri sopivasti haaruksiin. Näytin miehelle ja hän huomasi tämän kohdistuskukkasen välittömästi ja purskahti nauruun. Minä itkuun. Kangasta oli vielä, mutta ei suinkaan samanlaista raporttia. Purin tunikan kappaleiksi ja leikkasin uuden etukappaleen. Sivuissa kuviot menivätkin sitten niin kuin menivät. Ei tuo kuitenkaan ihan pahalta näytä. Sivutaskuista tuli todella siistit, kudottu tukikangas reunassa pitää taskun hyvin ryhdissään.

Kankaiden yö hiljensi ompelutahtia, kello oli jo aika paljon ja silmät harittivat. Päätin jättää tunikan ilman vuorta, vaikka alunperin sen suunnittelin tekeväni.VUORI toisi tälle mukavasti ryhtiä, mutta toimii myös ilman sitä.

Takana oleva poikittainen nauha pitää vaatteen hyvin päällä, mutta seuraavaan suosittelen nauhan TUKEMISTA tukikankaalla, varsinkin tällaisessa harvasidoksisessa pellavassa. Alunperinkin mietin keskitakasauman lisäämistä. Takakappaleet tuppaavat jäämään leveiksi kainaloista alaspäin.  Opettelen pitämään näitä väljiä malleja, mutta saatan kokeilla sitäkin vaihtoehtoa johonkin. Onhan minulla ylimääräinen etukappale, jos sen vaikka lyhentäisi.

Sitten vielä pari huomiota: Kädentiet olisi kannattanut myös tehdä tuetuilla ALAVAROILLA, nyt liekottavat. Saman huomion tein HELMAN suhteen, käänteeseen ehdottomasti tukikangas tai vaihtoehtoisesti kaksitaitteinen käänne. Se venähti ja alkoi liekottamaan pitkin iltaa. Tunika on nyt pesussa, korjaan ainakin helman, sillä tämä vaate ei kaappiin jää. Yksi MM:n kevyempi pellava ainakin odottaa syntymistään.

Housut ostin (By Pia's), koru on Kädentaitomessuilta (Tampere) ostettu, tekijää en muista. Nyt olen totaalisen ihastunut pellavaan ja sen rouheuteen, kangasetsinnät alkavat taatusti tämän kokeilun jälkeen.

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäpätöisenä juttuna on hyväntekeväisyyshaaste, johon minut kutsuttiin mukaan. Villa&Villa- blogin kaksi puuhakasta naista, Minna ja Jaana, tempaisivat käyntiin tämän hienon haasteen. Etsintäkuullutettuna ovat vähävaraiset perheet, joilla ei ole varaa hankkia lapsilleen uusia vaatteita. 26 naista ympäri maata ovat valmiita toteuttamaan lasten toiveita käyttäen niitä taitoja, joita meillä on. Haluamme tuottaa ILOA OMMELLEN.  

Heidän blogistaan löytyvät ohjeet hakuprosessiin ja sieltä löytyvät myös mukanaolevat ompelijat.

Kaikki yhteydenotot villajavilla(at)gmail.com. 

Myös muutama kangaskauppa on lähtenyt haasteeseen mukaan ja he ovat luvanneet sponsoroida tarvittaessa kankaiden suhteen.

Laita sana kiertämään ja rohkeasti vain hakemuksia eteenpäin. 
Hyvää aurinkoista äitienpäivää kaikille!