Palloa, raitaa ja ruusua

Niistä on Ikasyrin kankaat tehty

Näitä kankaita kun ennakkovilauteltiin, taisin jo silloin hihkua innokkaasti niiden perään. Sainkin sitten maistella kankaita blogiyhteistyön merkeissä. Olen hyvin otettu tästä. Kankaat löytyvät täältä, klik. Ovat kyllä olemukseltaan minun makuuni.

Tässä postauksessa esiintyvät keltaiset kutsuvieraat pienelle neidolle tehtynä. Vinoriadalla vielä tässä vaiheessa vähäinen rooli, sen olemus on hieman kinkkinen. Pallot suorastaan houkuttivat tekemään housut ja lätsän, joissa värileikki pääsi esille hauskalla olemuksellaan.

Vinoraidasta tehty ellipsi alkoi ensin sirkuttaa, mutta ääni muuttui kuitenkin naukumiseksi. Hieman on tuiman näköinen katti...kolmiot eräästä toisesta kankaasta.

Sormeni syyhysivät vielä tuunaamaan lätsää, mutta päätin pysyä nyt aisoissa. Minusta tuossa edessä on selkeästi silmät, nenä ja lipassa suu. Vähän kun olisi pupillia piirrellyt... Tekeillä on pari muutakin vaatetta, jossa kuosi herää eloon.

Sitten tyylistä toiseen. 

Tein samalla kaavituskokeilun ja tuttuun tapaan työskentelin ratkojan kanssa ylitöitä. Mutta mekkonenhan siitä lopulta syntyi. Tykkään erityisesti noista viuhkahihoista. 

Kokeiluna  päähän tuollainen pantahuivi.

Kädentiet tulivat liian suuriksi, siksi nuo sisäänotot. Nyt ne on kaavasta poistettu.

Sisar hento valkokeltainen 

Oma setti jäi vielä toteuttamatta, mutta senkin aika on pian, kunhan selviän vielä ensi viikon työrupeamasta.

Vekkulia viikkoa kaikille.

Kesän kepeyttä etsimässä

Lienee aika monen torpan tilanne sama kuin täällä. Talvivaatteita (joiden olettaa mahtuvan vielä ensi talvena päälle) varastoon, välikausivaatetta käden ulottuville ja kesävetimiä odottamaan sitä lämpöaaltoa...

Voihan kaavapäivitys ja viilaus, taas kerran.

En tiedä onko oikein analysoida pienen ihmisen muotoja, mutta vaatteiden sopivuus, mukavuus ja käyttökelpoisuus painavat ainakin minun valinnoissani paljon. Niin osto- kuin itsetehdyissä vaatteissa. En osta trendimerkkiä, jos se ei kertakaikkiaan täytä edellämainittuja kriteereitä.

Nämä kaikki ovat jonkinsortin kokeiluja, osa pääsee jatkoon, osa tippuu pelistä jo ihan alkumetreillä.

Kirsikankukat, satiininauhaa, hieman japanilaista tunnelmaa. Suloista kyllä, mutta satiininauhat olivat jo kuvauksen jälkeen auki. Kaava vuoden 2009 SKK.

Tämä paita sai tämän jälkeen nepparit. Kokeiluasteelle jäi tämäkin.

Housut olivat samaisesta lehdestä. Niistä tuli kivat hömppähousut, vaikkakin kangasta meni paljon. Näissä on vähän kasvunvaraakin. Mutta emme tarvitse näitä toisia.

Koot. fi:n Lainakengissä trikoonpala riitti just väljään mekkoon. Kaava on kuositeltu peruspaidasta ja vaatii vielä pientä viilausta tuolta olan tuntumasta. Perhoshiha on summamutikalla banaaniksi piirretty ja siitä tuli hyvä. Tyttö tykkäsi niin kankaasta kuin mallistakin. Jatkoon pienin viilauksin.

Tämä digiprintti näytti kuvassa hienommalta, kuin luonnossa. Mutta siinä oli leppäkerttuja ja perhosia :). Nappasin peplumin seuraavan koon.

Onhan siinä nyt väljyyttä, jota voi hieman ottaa pois. Takakappaleen pituudesta myös pois. Kuositin maltilliset pussihihat ja nappasin olan leveydestä 1,2cm ettei tuo hiha vaan lipsahda liian alas. Siinä ja siinä, ettei tuosta hihansuusta tullut taas liian kireä. En tahdo millään uskoa, että tuo pieni neiti on niin kasvanut.

Helmassa puolestaan tällainen takaa pidempi versio. Etuhelmakin on 5cm kaavaa pdempi.

Seuraavassa onkin sitten kasvunvaraa reilusti, mutta ei haittaa, sillä liivarit ovat niin monikäyttöisiä. Tässä on lähdetty Mekkotehtaan Elinasta liikkeelle. Helmaa on kuitenkin kavennettu n 4 cm molemmilta sivuilta, koska materiaalina on Kangaskapinan  ihana joustocollege, eikä ohut puuvilla.

Helmassa ja pääntiellä kulkee puuvillapitsi, jonka olen neuvojen mukaan kutistanut kuuman veden alla. Ystävältä sain palan Linnunlentoa, siitä nappasin kuvan mekkoa koristamaan. Mekko pääsi ehdottomasti jatkoon. 

Voi ruusut! Niitä viime kesänä näkyi jo jonkin verran, mutta nyt ne ovat puhjenneet täyteen kukkaan myös kankaissa. Pehemiän/Elina Antilan Babushka Rose tässä keltamullan sävyssä. T-paidan helma on myös kantattu ja on takaa hieman pidempi kuin edestä. Hihat ovat hieman rypytetyt olalta. Jatkoon pääsi tämäkin paita. Voi muunnella erityyppiseksi, kun mittasuhteet ovat kohdillaan.

Ei kukkia ilman murkkuja! Tämä kangas on mielestäni ihan huippu! Ihana pohjaväri ja murkut ovat hienosti piirrettyjä. Aluksi tässä oli rypytetyt hihat, mutta eivät istuneet ja olivat liian kireät hihansuusta. Saksin hihat pois, jonka seurauksena olat tulivat liian kapeaksi tällä kertaa...

Löysät caprit onnistuivat hyvin. Niissä on sivuilla samanlaiset vastalaskokset kuin paidassakin. Pökiä tehdään lisää, ei kesällä saa kiristää ja polvia on hyvä suojata.

Täällä tähystellään kesää, mitenkäs siellä?

Virta pisaroi

The pökät

En ole sattuneesta syystä leggari-ihmisiä, vaikka toisaalta haluaisinkin. Raappahousut jäivät ensijärkytykseltä jalkaan pysyvästi, joten totesin kaavan muokkauksen olevan oikealla suunnalla. Olen haaveillut vaihtoehdosta, jossa alaosa olisi kuviollinen ja yläosa yksivärinen. Nämä pökät ovat nyt rennot ja sopivan väljät minun makuuni. 

Kankaana Verson puodin ihana Virta. 

Yläosaan kaipasin jotakin rouheaa...Taannoin tein vähän hätäpäissäni Noshin flameesta höltän. Se ei kuitenkaan toiminut käytännössä, joten tuunasin sen puseroksi. Nyt oli aikaa tutustua kankaaseen hieman lähemmin. Mieleeni tulee siitä puuvilla/pellava, mutta kuitenkin rennon oloinen neulos. Ei jousta paljoakaan, mutta ei tarvitsekaan. Paidassa on aika paljon kokeiluja ja mielessä monta uutta, haluan sitä lisää ja eri väreissä!

Kaikki reunat on rullapäärmeellä huoliteltuja, saumanvarat on etukappalleella päällipuolella, ompelin ne suoraompeleella yhteen. Nyt löysin materiaalin yhteen mielessä olleeseen juttuun...

Samaista Virtaa oli myös pieni palanen toisessa sävyssä. Tytön rennot pökät eivät ihan niin hyvin onnistuneet kuin omani. Olemme aika erilaiset kropan muodoiltamme. Lisäsin turhan paljon väljyyttä lantiolle ja liian vähän korkeutta taakse. Tässäkin setissä on kimpassa Verson puodin ja Noshin kangas. Paita on minttua farkkucollegea, toimii väljässä paidassa hyvin. Raikas, sanoisin.

Ystävä tarjosi minulle palan Marimekon pisaraa turkoosissa värissä. En voinut vastustaa tätä ihanuutta... Mekkotehda aikuisille- kirja on ilmestynyt ja se on täynnä ihania mekkoja. Itse olen kiinnostunut mekkojen yläosista, sillä tykkään soveltaa niitä omiin käyttötarkoituksiini sopiviksi.

Ensimmäinen valintani oli Vilma

Jo jotain oppineena muokkasin kaavaa heti kättelyssä. Kaarsin yläosan alareunaa n 1,5 cm kainaloa kohti ja lyhensin selkää Tehtaamon Tiinan ohjeilla 1,5 cm. Hihoista tuli myös lyhyet kesää kohti. Helmasta n 9 cm pois. Seuraavaan saatan nipsasta etukappaleen pituudesta vielä 0,5 cm pois. Peittarissa kokeilin ketjutikkiä ja ihastuin siihen ikihyvikseni! Suoraommel, joka joustaa. Tykkään tästä mallista, tuo rypytys edessä on optimaalinen

Takaa tunika on suora.

Aion kokeilla muitakin malleja, kunhan ennätän. Hyviä kankaita on kaapissa odottamassa.

Tytölle tein lopuista paloista pienen paitulin. Sen verran kangasta kääntelin sen riittävyyden takia, että kaarrokeen pisarat kääntyivät toiseen suuntaan. Pyörre.

Kesävaatteiden tekoa tässä aloitellaan ja alan olla jo tosi lähellä ns. parempien housujen tekoa. Kunnon housuhamekin kutkuttelee.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille.