sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Äiti


Saimme koko perhe nauttia äitini seurasta peräti puolitoista viikkoa. Ihanaa, ei voi muuta sanoa!

Äitini on opettanut minut ompelemaan, neulomaan ja virkkaamaan erittäin pitkällä pinnalla. Ties montako kertaa purki neulomukseni, kun olin väärään suuntaan lähtenyt. 
Metallirunkoinen Eva, sillä äiti huristeli meille enstexistä suojapuvut ja kaikkea muuta. Itse taisin sen ompelun aloittaa juurikin barbin vaatteista ja langat olivat koneessa kyllä solmussa. Myöhemin sitten ompelin jo vaatteitakin, äiti toi kangasta. 

Äiti neuloo edelleen, pitää meidät lapasissa ja sukissa. Ihania huiveja, keeppäjä yms. saan myös. Eikä ole yksi tai kaksi omaa neulontatyötä, jotka äiti on neulonut loppuun...

Olin jo muutaman kankaan hankkinut äidille. Nyt oli hyvä hetki piirtää ja muokata raglan- ja pyöriöhihaiset yläosat ja sopivan kokoiset leggarikaavat. Äidillä on hyvä maku vaatteiden suhteen.

Ensin Ikasyrin Blossom.
Rintamuotolaskoksilla oleva pitkä paita/tunika.

Nämä joustocollegesta tehdyt Maija-leggarit olivatkin jo edellisessä postauksessa. Ei ihan pintaa pitkin mene, mutta slimmit kuitenkin.

Vimman lettiä ostin äidilleni, koska tiesin, että hän siitä tykkäisi. Eikä pieleen mennyt.
Tässä kaavana raglan, jossa on hieman väljyyttä. Helmaan laitettiin kuminauha, niin saatiin pussihelmainen tunika.
Mustavalkoinen on myös hänen yksi suosikkinsa. 
Vimman rutturaita kolahti. 

Sama kaava, kuin ensimmäisessä. Lisätty vain väljyyksiä, koska kangas ei niin paljon jousta. Kanttaukset mustalla resorilla.
Mustasta farkkujerseystä vielä leggarit, joita saikin sitten edellisiin verrattuna kavennella. Toivottavasti kangas nyt kestää käyttöä.

Aivan ihanaa oli tehdä äidilleni ja nyt kun nuo kaavat ovat muokattuna, niin niiden avulla voin tehdä lisää. Tarvetilauksessa on ainakin collegehousut ja minulla on muutama idea... Äitini on puolestaan neulomassa minulle ihanaa huivia, jossakin vaiheessa postaan nämä hänen tekemät ihanat neulomukset.

On hienoa tehdä  sellaiselle, jota rakastaa
ja
joka arvostaa.
Äiti

torstai 23. lokakuuta 2014

Mitäs me Maijat!


Tämä postaus on omistettu Maijoille.
Rakkaat Maijat kääriytyneinä Verson puodin/ Leena Rengon Maijoihin 

Ensimmäinen Maija, mintunvihreä jc ja Selian kudottu raitajc. 
Mahtavat materiaalit! Painavaa ja paksua.

Kaavana Ob:n Flycatcher omilla muokkauksilla, mm tuplahiha.

Kävimme kampaajalla :)

Näitä tuli tehtyä kaksi kipaletta ja vielä tuli yksi liivarikin.

Rakkaat Maijat

Mummille ja pirpanalle samanlaiset leggarit


Pinkistä hubbabubba-Maijasta liivari, kanttaukset on tehty harmaalla farkkujerseyllä. Sivussa kaaritaskut. Kuvien oton jälkeen helmasta tuli pussihelma. Otsaa koristaa myös kolme tikkiä...


Vielä minun Maijani...
Niin minun värinen, 
kiehtova ja mielenkiintoinen Keiju-Maija.
Oranssit kiilat resorista.
Ja vähän hassuja kohdistuksia...


lauantai 11. lokakuuta 2014

Processing..error...done

Ja alkaa taas alusta

Sanotaan, että ajattelu alkaa ihmetyksestä ja siitä seuraa oppimista. Parhaiten myös oppii ja oivaltaa, kun opettaa muita. Tässä kävi niin. Murtoluvut ja neulonta/kavennukset laittoivat soveltamaan asioita omiin tarpeisiin.



Alkaa taas pipokausi ja aloin miettimään kaavoja. Pipot ja päähineet eivät ole helpppoja. On tietysti sellaisia kasvoja ja päitä, joihin sopii kaikki. Minulla ei ole. Olen vähän kyllästynyt niihin superlörtsöpipoihin. Samoin materiaalit mietityttivät, mikä malli/kaava esim collegelle, neulokselle, merinovillalle?

Tästä postauksesta tulee sitten kokeilureportaasi, eikä finaalissa olla vieläkään. Idea tähän tuli siitä, kun aloin kuvata muistini tueksi ja nähdäkseni pipon olemuksen päässäni. 

Kun ei ole varmaa tietoa ja taitoa, on vain kokeiltava, erehdyttävä ja jatkettava.

Peruspipon kaavan piirsin ja kuositin pari vuotta sitten. Nyt halusin samanlaista pyöreyttä mitä on neulotuissa pipoissa, joten ns.kavennuksia piti saada enemmän. Otin siitä perusmuodon ja leveyden. Tuo viivaimen yläpuolinen osuus on kuin puoliympyrä...
Lyhensin myös pituutta.
Jakolaskuakin tarvittiin...
Nuo aiemmat, paitsi ryppypipot, olen tehnyt niin, että vain takana on sauma. Kun laitoin kaavat vierekkäin, totesin, että tätä mallia ei voi laittaa kyllä taitteelle. Eteen olisi tullut tosi syvä muotolaskos.
Kokeilin ensin trikoolle ja sitten jc:lle...
Eli tämä on tehty niin, että molemmilla sivuilla on saumat, ja olin niin varma onnistumisestani, että lättäsin tuon pitsinkin paikalleen.
Kuvien kautta lähempi tarkastelu ei antanutkaan aihetta iloon.

Pipo kinnasi ylempää ja koska minulla on tosi lattana takaraivo, niin tämä malli vain korostaa sitä.
Tästä seurasi seuraava kaavamuutos:
Ja lopputulos oli tämä:
KORVAT
Kiinnitin huomiota myös noiden muotolaskosten suuntaan, jotenkin liian suorat. Seuraava korjaus, alla vanha kaava, päällä uusi. Myös korvaosuus poistui.
Nyt kokeilin, miltä pipo tuntuu, kun sen vetää päätä myöden ja ajattelee sen olevan vain yhden sauman pipo. Mielenkiintoinen, ei ne neulepipon kavennukset noin mene.

Seuraavat muutokset. Yllä aiempi kaava, alhaalla muutettu taas muotolaskosten suuntaa.
Tämä kaavan kokeilin taitteelle ja paksulle jc:lle.
En ole vieläkään täysin tyytyväinen, mutta nyt aivot nyrjähtivät väsymyksen puolelle.

Mutta summasummarum:
1. Notkeassa trikoossa onnistuu malli kuin malli paljon paremmin
2. Mitä paksumpi ja jähmeämpi materiaali, sen enemmän kaikki mutkat ja möykyt näkyvät ja pipoa on vaikempi saada asettumaan.
3. Harjoitukset jatkuvat ja taidan tutkailla noita neulejuttuja tarkemmin.
4. Mahtaako tällä muotolaskossuunnalla olla mitään merkitystä?
Kokeilut koosteena
Ja tässäkin olisi yksi pää vailla uusia pipoja :)

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Hyväntekeväisyyttä

Ja muutama muu juttu

On taas aika tempaista!
Valtakunnallinen Roosa-nauha keräys on taas alkanut. Saumanvara- yhteisö, johon siis kuulun, tempaisee jälleen hyvän asian puolesta. Minua aina sytyttää tälaiset jutut, jossa voin omalla työpanoksellani osallistua. Koen sen tärkeäksi.

Jos et ole vielä tietoinen, niin huutokauppa tullaan pitämään 10.10. facebookissa, johon on perustettu ihan oma ryhmä tätä varten. Tässä linkki ryhmään, liity ihmeessä.

Pitkin viikkoa sinne varmasti latautuu enemmän ja enemmän uniikkeja käsitöitä huudettavaksi. Oma osuuteni tällä hetkellä on Suoraa sydämestä- tunika ja pöllösetti. Jos ennätän, teen naisellekin jotakin.

Kankaat ovat PaaPiin Siiri herukassa, Ainolasta hankittu raita, EK:sta yksivärinen. Sydän toimii myös taskuna.

Pöllökankaat ovat Hannan kankaasta ja Terhi Pitkäsen suunnittelemat. Asuun kuuluu myös pökät.
PaaPiin Siiri herukassa-kangas on niin viehko, kuvitukseltaan ja väritykseltään. Ja loppui ihan kesken itseltäkin. Nimittäin oli tarkoitus tehdä kaksi tällaista mekkoa:
Mutta leveys ja pituus ei riittänyt. Pitää odottaa uutta satsia, että saan meidänkin neidille tämän mallisen, jotenkin vain näen tämän kankaan tässä mallissa! Kiva pitkähihaisen T-paidan kanssa.
Tämä liivari siitä vielä syntyi. En oikein tiedä, mutta tyttö oli sitä mieltä, että KYLLÄ. Napit taidan vaihtaa...

Jotakin tällaistakin on tullut tehtyä
Ja näitä Noshin farkkuleggareita. Tämä koko on meidän neidin pepulle ja reisille liian pienet, koska eivät jousta paljon mitään. Josko löytyisi käyttäjä jostakin... Onneksi en tehnyt tällä koolla enempää meille.
Hyvää alkavaa viikkoa, lähden paistamaan puusteja. Päivän myöhässä.

torstai 2. lokakuuta 2014

Niin hiljaa, niin hiljaa....

...tää blogi ollut on.


Olen, joo, kaikenlaista väsäillyt. Mutta en ole kuvannut saatika tänne laittanut niitä. Ei ole ollut mitään mullistavaa tai erityistä, tarpeeseen tehtyä. Äkkiä laskien n. 10 leggarit ja 14 pipoa. Ja kävin minä pitämässä kavereille tunikakurssinkin. Tajusin vasta päivän päätteeksi, että olisi ollut hauska tehdä päivästä ihan kuvallinen dokumentti tänne blogiin.

Osallistuin Savan "Salainen ompeluystävä"- tempaukseen. Kirjoitin itsestäni kuvauksen, vaatemieltymykseni yms. Se kirje sitten lähti jollekin, jota en tiennyt. Itse sain sähköpostiini oman salaisen ystävän kirjeen, jonka perusteella sitten oli lähdettävä tekemään vaatesettiä. Ystäväni oli tosi salainen, hänestä ei löytynyt kuvan kuvaa! Facen profiilikuva oli ainut, ja sen perusteella tajusin tavanneeni hänet kangasvaihtareilla. Siitä sitten.

Värimieltymykset olivat musta, valkoinen, harmaa ja pienissä määrin vihreä, sininen ja keltainen. Taiteen ihminen, otaksun?

Kuositin tuon väljän puseron kaavani. Päätin tehdä plokkipuseron. Materiaalina viskoositrikoo. Saumoihin tuollaiset taskut. Rintataskusta tuli kyllä kainalotasku :D


Asusteet mukaan settiin. Pipo ruusukkeella ja tuubihuivi plokki-teemalla.

En tiedä tuliko tuo ruusuke liian eteen.... Ohje löytyy Mersian näperrykset- blogista.

Kaikki yhdessä. Minusta tästä tuli kiva. Saaja taisi arastella vaatteen värikkyyttä.

Mutta sitten sainkin olla saavana osapuolena. 
Minä, joka välttelen puuvillan ompelua, sain paketista todella kauniin hömppäpuseron! Kangas on kaunis ja ihanan värinen. Hihansuut, helma ja kaula-aukko oli tehty alalankakuminauhalla. 


Graaffiseen kaipuuseen salainen ystävä oli tehnyt tilkkupaidan, jonka palat ovat kyllä mallikkaasti suunniteltu. Ja tässäkin tehosteena kaunis sininen väri. Tykkään molemmista ja käyttöön ovat jo päässeet. Kiitos salaiselle Ystävälle näistä.




Josko täältä torpasta alkaisi valmistumaan yhtä sun toista. Kangasta on nimittäin tullut ovesta sisään sellainen määrä, että! Toiveet ompeluajasta suuntautuvat syyslomaan, tosin myös lapsilla on lomaa. Ennen sitä on kuitenkin ommeltava Roosa-nauha huutokauppaan jotakin.