Roses and little bit more

Roses

Ei tainnut Elina Antila tietää mikä menestys Pehemiälle suunnittelemallaan Babushka Roses- kuosilla olisi. Erilaisia värikombinaatioita on ollut monenlaisia, mustalla pohjalla harmaata ja pinkkiä ruusua, vaalenpunainen+harmaa, vihertävänturkoosi kera pinkit ruusut, keltainen, okra, tummansininen, kerma, burgundi, valkoinen (ei vielä ole ollut myynnissä, kun Ommellinen teetti siitä ihania tunikoita ;) ja nyt sitten isommat ruusut ja intensiivinen punavihreä väritys mustalla pohjalla. Unohtuiko joku väri?! 

Tämä  viimeksi mainittu aiheutti minulle todella nostalgisen tunnelman. Harmillisesti en läytänyt valokuvaa, jossa kiharatukkaisena blondina poseeraan löysässä punaruusuisessa viskoosipuserossa, jalassa löysät viskoosihousut ja punaiset pompidu-korkoiset kengät. Vuosi taisi olla jotain 1991.

Vuonna 2015 kuvassa poseeraa punatukkainen, hieman vanhempi nainen jalassaan slimmit mustat housut ja matalat punaiset kengät.

Ja joka postauksessa kuva, jossa katse kohti varpaita ;)

Malli on löysähkö raglanhihainen. Pääntien kanttauksen sisällä on kuja, johon pujotin satiininauhaa, tosin taidan sen vaihtaa mustaksi ja laittaa samanlaiset punaiset päät kuin vyössäkin. Nuo hihojen mustien osuuksien ei kuuluisi näkyä, ovat vain humpsahtaneet alas, tarkoitus on niillä saada aikaan kunnon pussitus hihansuuhun. Pituus on kerätty taas lantiolle, jotenkin viihdyn tämän mallisissa vaatteissa nykyään.

Koska kangasta useimmiten jää ja jos sitä jää niin paljon, että siitä kenties voisi tehdä jotakin, alkaa pää surraamaan. Nyt surrauksen tuloksena syntyi oma Desinqual, jossa yhdistyy poppimaiset raidat sekä ruusut. Talvella tein samalla tekniikalla Vimman sademetsästä yhden tunikan. Suunnitelmissa on ollut tehdä itselleni mustasta ruususta ja yksivärisestä paita samalla tekniikalla, mutta on vain jäänyt.

Osat ovat osittain (n. 4-6cm) päälleikkän ja ne ovat yhdistetty liimaharsolla sekä applikoitu (alla irtirevittävä tukikangas). Kaavana uusimman Ob:n Ruusunen ilman rypytyksiä. Raitakangas on kudottua (Hilcon?) raitaa. Mielestäni varsin kiva, tyttö oli sitä mieltä, että olisi pitänyt olla kokonaan ruusua...raidat sotkevat koko jutun.

Siinä me ruususet

Menin sitten lupaamaan sen mekon pelkillä ruusuilla. Vihertävän turkoosi pinkeillä kukilla oli se oikea. Ruususen unta monta kokoa liian pienessä prinsessamekossa <3.

Arjen taas kolkutellessa kulman takana, päädyin yksinkertaiseen malliin ilman sen kummempia juttuja.

Raglanhihainen ja pääntiellä aikas paljon rypytystä. Kanttauksen väriksi valikoitui violetti.

Enpä huomannut, että oikeaan hihansaumaan tuli isojen ruusujen kohtaaminen. Toisaalta kangasta ei jäänyt kuin pieni tilkku. Vaatteissa ihan eri värit kuin luonnossa tällä hetkellä.

Aiemmin tein  sinisestä jc-ruususta itselleni tunikan, siitä jäi hieman, joten tytölle taas jämäyhdistelyä. Leikattuna jo kuukauden, nyt vasta sain tehtyä.

Anniina Balleriina-poseeraukset ovat hänen vakionsa :D.

Svetarissa olkasaumat on siirretty eteen ja pääntie on huoliteltu muotokaitaleella. Siinä ja siinä ettei tullut liian avaraksi. Pinkki jc on kotimaisen Harjun, lippis on lainattu siskolta. Sinistä joustocollegea on taas saatavilla, ihana materiaali!

Takana kukkaapplikaatio tasapainottamassa.

Nää nyt tästä lähtisivät ruusuisina kohti alkavaa viikkoa. Kirpeitä syysilmoja ja laittakaa heijastimet heilumaan.

Polkua pitkin

NOSH AW 15

Innoissani ja itseeni kovasti luottaen otin vielä tämän lasten paketin työn alle. Näppärät ja nopeat olivatkin jo napanneet vaaleanpunaiset/puuteriset paketit, niitä luonnolliseti itsekin katselin sillä silmällä, koska kohteena tyttö. Tyttö, jolle pinkkiviolettihörhelöhelma-maailma on sitä ihaninta just nyt. Laittaa kyllä päällensä muutakin, mutta jo päiväkodissakin on mieletöntä arvostelua ja kilpavarustelua tyttöjen kesken. Niistä kommenteista sitten väliin paha mieli ja vaatteista kiukuttelu.

Mutta minä olenkin todella iloinen siitä, että meille tuli uutuuskuosi  Polku+ farkkucollege aquan sävyssä, mausteena musta/naturel kudottu huippuraita. Väri on kaunis, herkkä ja hieman talvinen. Sitä kohti tässä ollaankin menossa. Kankaat löydät tämän linkin alta.

Polku-kuosi on Annika Hiltusen suunnittelma ja täynnä kauniita yksityiskohtia. Tyttäreni kertoi kangasta katsellessaan pienen sadunkin. Päädyin tekemään yläosan farkkujerseystä, sillä olen sen todennut siihenkin tarkoitukseen vallan mainioksi. Kuosista nappasin tuo karhun koristamaan miehustaa. Kuva on tehty aplikoiden, kangas on velouria.

Polkukuosi pääsi pöksyihin, raitakangas toimi eri yhteyksissä resorina.

 Mainitsinkin jo, että tuo kudottu raitakangas on mainio. Meillä siitä on leggareita tehty ennenkin. Joten samalla kaavalla (OB Fancy stripes) kuin aiemmat, raitaversiot.

Näin jälkikäteen kuvia katsellessa, olisi tunikan yläosaan voinut laittaa jotakin tehostetta? Olkapalat, tikkauksia, raitaa, jotakin? Hieman on alapainoinen setti.

Päiväkodin seinällä oli ilmoitus Nosh-edustajasta, joka järjestää alueellamme kutsuja. Pitääkin laittaa numero muistiin, sillä voisin kutsut jossakin vaiheessa pitää. Laadukkaita tuotteita on mukava suositella muillekin. Jos itse harkitset, niin ohjeet löydät täältä. Kutsuilla on mahdollisuus tutustua niin naisten kuin lastenkin ekologisiin ja mukaviin vaatteisiin. Kankaitakin voi tätä kautta ostaa.

Lopuista kankaanpaloista syntyi pienelle pojalle haalari koossa 62cm. Aika kuultaa muistot, näin pieniäkö ne joskus olivat? Hieman tuo etureunan kantti tuli tehtyä liian kireäksi, otanpa oppia seuraavaan.

Hyvää syyslomaviikkoa kaikille niille, joilla sellainen on :)

NOSH organics

Mustaa ja hiekkaa

Olen kovin tykästynyt suomalaisen Nosh:n kankaisiin. He teettävät myös valmisvaatteita, mutta onneksi me ompelijat voimme ostaa näitä laadukkaita kankaita omiin tarpeisiimme. Voitte vaan kuvitella, kuinka hykerryttävää oli sähköpostiin tullut pyyntö tehdä heidän kankaistaan jotakin.

Kide on kaunis ja moni-ilmeinen kuosi. Syksyn sävyihin sitä tuli mokan ja hiekan sävyinä, kauniita molemmat. Oma paketti sisälsi hiekan sävyn, tehostepaloina musta ja magneta trikoo. Kangasuutuudet löytyvät täältä.

Mallin suhteen iski valinnan vaikeus, kunnes totesin, että toinen hyvä vaihtoehto toteutukoon sinisessä kiteessä jossakin vaiheessa.

Yksityiskohtina mustat olkapalat, etuhalkion tamppi...

Samanlainen halkio ja tamppi hihansuussa

Vyö....

Ylimääräinen pituus on nostettu vyötärölle, ompelin framilonin miehustan ympäri.

Väripari musta/hiekka kiehtoi niin paljon, että päätiin samaan syssyyn hankkia kankaat pitkään ajatuksissa olleeseen jakkuun. Noshin joustocollegeissa samat sävyt saatavilla! Laatu on mahtava ja tähän työhön erinomainen, paksua ja joustavaa.

Väljähkö laatikkojakku väriplokein. 

Kaulukseen hain jonkin verran markkinoilla nähtyä ideaa.

Hihan hiekan värisen osuuden mitoitus ei ihan mennyt nappiin. Tarkoitus oli osua miehustan kanssa samaan kohtaan.

Olen kovin tyytyväinen tähän asukokonaisuuteen, sopii hyvin yhdessä pidettäväksi tai sitten erikseen muiden vaateiden kera.

Taskut on huomaamattomasti tuossa värinvaihtosaumassa. Tietämättäni Noshin naistenmallistoston vaatteista tuli tähän jakkuun  samanlaiset saumataskut kuin yhdessä Noshin tunikassa on. Kurkkaa pirteitä ja tyylikkäitä vaateuutuuksia täältä.

Pienet palaset kidettä jäi vielä käyttämättä, yksi idea niistä muhii mielessä...

Magneta jäi vielä käyttämättä, mihin sinä olisit väripilkun laittanut?