sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Tässä on kooste

...jonka ompeli Sanne


Ompeluryhmässä lähti käyntiin JUSSI- haaste. Ja kas kummaa kuumehouruissani siihen tartuin. Periaate siis sellainen, että joka päivä aloitetaan uusi ompelutyö, johon sisällytetään edelliset ja uusi elementti. Tämä biisi on nyt viikon päivät soinut päässä :).
Omana tavoitteena oli tehdä käyttökelpoista, katseenkestävää ja tarpeellista. Myös se, ettei tarvitse ostaa mitään uutta, vaan tarpeellinen löytyy varastosta.

1. Tässä on resori, joka tuli paitaan, jonka ompeli Sanne
Jonicin huippuhauska digitrikoo+ farkku, paita koossa 110cm
2.Tässä on poimutus, ja kantin resoria, jonka ompeli Sanne
Hienohelma, poimutusta helmassa, hihoissa, resoria kanteissa.
3. Tässä on tasku, mekon poimutusta,  alavaran resoria, jonka ompeli Sanne
Jenni Mäensivun suunnittelema Otso, ihastuttava. Se sai kaverikseen farkkutrikoota ja valkoista resoria. Poimutus edessä ja takana.
Tämä on niin suloinen!

4.Tässä on reikä, sekä tasku, nauhan poimutusta sekä resoria, jonka ompeli Sanne
Kaavakokeiluun Happy Camp, hyvät päällä, joten jatkoon menevät.
Poimutus/rypytys on nauhassa (ei menisi enää tässä vaiheessa läpi)n napinlävet reikinä.
5. Tässä on nauha, sekä sille reikä, taskut sivusaumassa, poimutusta  rinnalla ja mustaa resoria, jonka ompeli Sanne
Kaavakokeiluun tämäkin. Yläosa on kokonaan resoria, toimii hyvin. Seuraavaan otan nuo takakappaleen poimutukset pois.


6. Tässä on halkio, sekä nauha, napinläpi reikänä, kissan pää taskuna, poimutusta löytyy sekä resoria, jonka ompeli Sanne.
Viikonlopuksi tuli haaste saada nuo kaikki kuusi elementtiä settiin, molempiin siis kaikki! Neitokainen on pyytänyt kissa-asua, ei varmaan ihan tällaista tarkoittanut, mutta tämän äiti nyt tekaisi. 



"Vaaniva kissa"

Tykkään tästä setistä tosi paljon, jotenkin kaikkinensa pysyi tyylikkään yksinkertaisena.
Nyt meillä on paljon uusia vaatteita :)

Haaste jatkuu vielä, mutta minun on nyt erittäin vastahakoisesti todettava, että ensi viikon aikataulut eivät salli jatkamista. Tosin oma rimakin on ompelusten suhteen korkealla.

Joten....
Tämä söi JUSSIN!



keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Mummotakki ja raappahousut

Harmaata ja kirpeää sitruunaa

Jos et ole aiemmin noteerannut, niin yksi lempiväreistäni on harmaa. Harmaa on hyvä kaveri monelle muulle värille. Mummolan tuntu (Elisa Tuohimaa&Verson puoti), minulle edelleen nimellä räsymatto, oli tällä kertaa kudottu hieman ohuemmalla kuteella. Pohjalla meleerattu harmaa, materiaalina paksumpi joustocollege. Kun sain kankaan, olin sitä mieltä, että  on liian tunkkainen, kuosi menee jotenkin tukkoon. Mutta nyt valmiina vaatteena se näyttääkin oikein hyvältä, illuusio tyylitellystä raidasta syntyy. Ja niistähän minä pidän.

Tein mustin, reunustavin somistein "mummotakin". Kaava on kuositeltu paidan kaavasta ja huppu on otettu yhdestä lasten takista.  Nappeja olisi saanut olla tiuhempaan, taidan niitä vielä vähän väleihin lisäillä.
Vyön voi solmia taakse tai sitten löysästi sivulle. Raappahousuista hieman myöhemmin.

Päässä ja kaulassa on myös Verson puodissa mynnissä ollut "Muista ilo"- harakkakangas (Annastiina Mäkitalo) pipon ja tuubihuivin merkeissä.
Tykkään kovasti tästä kuosista.
Takin sisällä on sitten Poppanavakasta (Nanson) ostettua raitatrikoota. Esipesun seurauksena mustista raidoista lähti liukumia, joita yritin kyllä tarkkaan sihdata ulkopuolelle. 

Eiköhän sitten juuri etukappaleella ollut komiat tahrat! Onneksi on tuota materiaalia ja tahrojen peitoksi applikoin pari tipua Hienohelmasta :D. Nämä tipuset ovat Elina Antilan kynästä.
Voiko oikeasti käydä tällainen tuuri, että ovat prikuulleen samaa sävyä ja ovat kuin tehty toisilleen?
Paitamallikin läpäisi testin ja pääsee tuotantoon. Pääntie on huoliteltu alavaroin ja surruuteltu sillä peittarilla <3.
Välttelen alaosien tekoa...hyvä alku tämäkin. Ainakin haarakoukun pituus on nyt ok. Tuli todelliset raappahousut :D. Ihan liian piukeet tuosta lantiolta, taskut aukeavat. Ei auta kuin patsastella kädet taskuissa... Taitaa tuo joogapäntsi olla kuitenkin se minun mallini tai kunnon lökärit. Näiden pohjana on Onionin kaava aikamoisin muutoksin.



Nimittäin niistä ensimmäisistä tuli oikeat nakinkuoret.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kesän kutsua...

...korennon siivillä

Vajaa vuosi sitten uskaltauduin ottamaan Mersiaan yhteyttä, kun olin ihaillut hänen painotöitään jo pitkään.  Vaatekaapista löytyykin jo lähes kaikki hänen printtinsä muodossa jos toisessa. 
Nyt hänen ihastuttava korento on päässyt kankaaksi asti Koot.fi:n (Kati Kraemer) tuottamana. Siitä tuli kaksi erilaista väriversiota ja molemmat tuli hankittua.

Tämä tummapohjainen iski minuun ihan täysillä, väreissä ja kuvioinnissa on sellaista myöhäiskesän mystistä välkettä.
Ensisuunnitelma muuttui vielä leikkaushetkellä, sillä halusin kuitenkin isolle särkymättömälle pinnalle kankaan kuvion.
Syntyi maximekko. Viime kesän kaavoituspähkäilyn tulos.
Peili ei ollut armollinen. Treenaamattomuudesta ja värittömyydestä syntyi tarve tehdä myös jo kauan listalla ollut hihatin. Ei siinä kauaa mennyt. Kankaana jokin todella pehmeä ja laskeutuva neulos. Hihatin pysyy paremmin menossani mukana, kuin huivi.

Hihattimien olemassa olo keventää kokonaisuutta paljonkin. Seuraavaan maxiin kevennän myös takakappaleen pääntien aluetta ja omaa oloa...


Toinen kankaista oli valkopohjainen, todellinen kesäväri kaikessa seesteisyydessään. Yhdeksi vaatemallilemppariksi on kehittynyt tämä pusero, joka on vain niin mukava. Pääntie humpsahti hieman tarkoitusta isommaksi, mutta topin kanssa oikein passeli.

Eli lepakkohihainen paita sivurypytyksillä.
Villasukat ovat äitini käsialaa <3
Olin vähän huolimaton kuviokohdistusten kanssa eikä kankaan vähyyskään antanut kauheasti minulle siihen mahdollisuuksia. Edessä olisi voinut kyllä komeilla iso korento. No, pienet tummat saivat  siipien pintaan hieman glitteriä.


Hienoa, että Suomessa osataan olla rohkeita ja löytyy yrittäjiä, jotka tajuavat napata tuotantoon tällaisia juttuja. Nyt odotankin innolla Juulian (Miinulleko) pottupelto-kangasta. Sekin on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan mahtava! 

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Okraa, mustaa ja valkoista...

Yhdisteltäviä vaatteita
Tästä tulee sellainen kuvallinen postaus, niitä on nyt paljon. Vaatteet on pitkällä aikavälillä silloin tällöin saumattuja. Kyllästyin odottamaan sopivaa kuvaushetkeä ja napsin sitten itselaukasimella kuvat pimeän päivän valossa...

Aloitetaan. Okra, kaunis orastava kevään ja syksyn väri. En tiedä sopiiko se minulle, mutta tykkään siitä kovasti kera mustan ja valkoisen. Verson puotiin tuli Elina Antilan suunnittelema "Mummola"- jc. Tilasin sitä varovasti,  mutta livenä aivan huikaisevan kaunis kangas! Tilasin lisää... Hyvä, sillä tein ensimmäisestä liivistä liian pienen. Jos nyt tekisin vielä kolmannen, niin vuorittaisin kevyemmin ja ottaisin takakappaleelta väljyyttä pois. Ehkäpä vielä sihtaisin nuo pitsitkin optimaalisesti. Kaavan piirsin itse.


Takana on pitsinauhat.
Liivin alle halusin tunikan...
Verson puoti ja ihastuttava "Helmenkalastaja"- jc.
Taskut humpsahtivat n 2cm liian alas. Ne ovat muuten Mock denim- taskut käännettynä toisin päin ;). Mekkokaava on oma.
Sopii se liivi tähänkin 
Olen tässä harjoitellut peittarilla ompelua. Nuo pääntietkin menevät niin kauniisti!

Sitten oma näkemykseni uutta tuloaan tekevästä housuhameesta, "Culottes"- näyttää olevan sen hieno kauppasana. Ehkäpä nämä menenvät katsojan mielestä enemmän haarememihousupuolelle, mutta minulle housuhame, ehdoton kesän suosikkini tulee tämä olemaan. Ei vilku, mutta on väljä ja sopivan mittainen.

Kuviollinen kangas on Marimekon ja vyötärölä on mustaa resoria muotoon ommeltuna. Aika alas laskin tuo saumakohdan, niin ei pömpötä.

Tässä vielä huonosti piirretty kaavapiirros housuista. Vinoon langansuuntaan leikatut laskeutuvat paremmin, tässä kankaana ihan 100% puuvillatrikoo. Alhaalla on taite, joten ajattele mielessäsi neliötä/suorakulmiota, taita ja piirrä vyötärön ja lahkeensuiden alue. Vyötäröon hieman korkeampi takaa kuin edestä (vrt. housukaavat yleensä). Sivunmitta määräytyy siitä, mihin asti haluat puntin tulevan.


Mummolaa jäi vielä (tilasin kyllä vielä lisääkin, sillä tiedän, että äitini tykkää myös. On muuten tällä hetkellä vielä alessakin, klik).
Väljää raglania, vähän jännitti, kun ei ole nuo raglanit aina ihan putkeen menneet. Nyt väljyydet yms osuivat heti kohdilleen. 
Seuraava kuva on ylivaloitettu siitä systä, että hihan pitsikangas erottuu paremmin. Pääntie ja helma on alavaroin huoliteltu ja pakko oli vielä laittaa tuo musta pitsi tuohon etukappaleen pääntielle. Takakappaleella kävikin tuuri ja siellä on pääntiellä kankaan pitsi.

Olen kiitollinen, jos jaksoit tänne asti. Seuraavaa settiä tässä mietiskelen, se saattaa olla petrooli/turkoosi parin mustaharmaan ja tytön vaatteiden jälkeen.

Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäisen aikaa! 

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Tuumasta toimeen!

Energiaviikonlopun antimia edelleen...

Tällä viikolla olen vain heilutellut koneille. Kiireinen työviikko ja viikonlopun 4v-syntymäpäiväjuhlat ovat pitäneet huolen siitä ettei tikin tikkiä ole päässyt syntymään. 

Jostain syystä aina, kun olen koneineni jossakin muussa paikassa, valtaa ennen paikalleen laittoa  siivousinto. Joka kerta vain joudun toteamaan, että tilaa ja ennen kaikkea säilytystilaa, on aivan liian vähän. Kesän projektiin kyllä kuuluu kahden täyskorkean ovellisen kaapin hankinta. Pääsen noista lattialla lojuvista muovilaatikoista eroon. Tai sitten en. Parhaiten kai niin, että myyn tarpeettomat ja jätän kankaita ostamatta. 

Energiaviikonlopulla tuumailimme erinäisiä kaavoitusasioita ullakolla. KVK:n varsin ihana talvitrikoo pääsi kankaaksi tähän kokeiluun. Väreinä petrooli ja farkku. Tosin samantapaisen, klik, tein viime kesänä viskoositrikoosta salaisessa vaatevaihdossa. Tässä vain helmassa taskut.

Yläosa humpsahti hieman liian alas, sauman piti olla rinnan alla. Kaula-aukko on huoliteltu alavaralla. 
Takaosan helma on hieman pidempi ja kaareva. Ensimmäistä kertaa ompelin peitetikkikoneella, mahtava vekotin :)
Ommellisen sivuilla on nämä jo olleetkin, mutta lennossa ommeltiin lepakkohihaiset paidat Kangaskapinan Lontoo-digiprintistä.


Sivulla on rypytystä ja paidan pituutta pystyy hieman se avulla säätelemään.
Tämä kuva saa minut hymyilemään, sillä olemme saman mittaiset, mutta toisella on pitkä selkä ja toisella pitkät jalat :)

Lisäksi on kyllä hienoa, kun tuo valokuvaaminen ja tuotokset ovat laadultaan huippuja. Kunnon salama  tekee kuvan.