Eilinen uupelo ei antanut myöden blogipostaukselle, kuvat sentään sain otettua vielä syyskuun puolella. Itselaukasimella otetut kuvat tuppaavat vain olemaan kauhean epätarkkoja. Pitäisi hankkia sellainen kaukosäädin, niin kamera tarkentaisi kunnolla kohteen heti aluksi.
Tämä ruskeiden sävyjen syyskuu ei tainnut olle mikään suuri menestys, sentään jotakin saatiin yhdessä aikaiseksi. Instagramissa #varihaaste2016 on 532 julkaisua, se on hienoa se. Olen todella iloinen teistä, jotka haasteessa ovat mukana kuukaudesta toiseen <3. Olen lueskellut blogejanne, mutta en ole sinne vielä ennättänyt kommentoimaan.
Sain aikaiseksi n 1/3 suunnitelluista ompeluksista. Käpysen popupista ostin digitrikoota, joka oli valokuvan pohjalta tehty. Lieko jokin vanha lato tms. ollut inspiraation pohjalla. Päätin muuttaa pystylaudoituksen vaakaan (armollisempi minun koivilleni). Musta yläosa on jälleen kerran omalla taskutunikakaavalla tehty, kangas Nosh:n huippulaadukasta mustaa joustocollegea.
Yläosan väri ja valo vaikuttavat paljon siihen, miten muiden vaatteiden väritykset tulevat esille. Uutena kaavakokeiluna on tulppaaninmallinen yläosa vyön kera. Olalla on pienet laskokset. Tähän olen inspiraatiota saanut valmisvaatteesta. Leggareihin tuli heti enemmän sinisempää sävytystä.
Olkalinjaa pitää vielä siirtää eteenpäin, jotta laskokset tulevat oikeaan paikkaan.
Kangas on Kangastukun viskoositrikoota ja laskeutuu oikein hyvin.
Ennen kaavamuokkauksia tein vielä grafiitinharmaasta neuloksesta (Poppanavakka) lyhyemmällä helmalla kaavakokeilun. Tähän pienet solmimisnauhat pääntielle. Näissä molemmissa on etu- ja takasauma. Paita valahtaa liikaa taakse ja sivusaumat työntyvät eteen. Lyhensin myös selkää varmuuden vuoksi. Luulenpa, että ihan hyvä kaava tulossa korjausten jälkeen.
Alkaa olla aikas kalpakkaa, huivia kaulaan!
Jalassa taas kerran äitini neulomat sukat. Tässä on jokin erikoislanka, mutta en nyt muista mikä se mahtoi olla.
Puupäälle vielä pipo :D. Tomaatinroikaleet lähtee tänään kompostiin.
Sitten esittelyyn kokeilu, joka ei mennyt ihan putkeen. Eurokankaasta ostin sellaista 90-luvullakin ollutta sämiskä/tekomokkakangasta. Tavoitteena tehdä housut. Oma aikansa meni, että löysin kankaan ompeluun sopivat neulat. Oletusarvoni oli, että mikrotex- neulat ovat oikea valinta niheän ja tiiviin kankaan ompeluun. Väärin. Ompelukoneeni ei suostunut tekemään tikkiä niillä tähän kankaaseen. Kokeilin suraavaksi farkkineuloja (80), hyppytikkejä tuli tälläkin. Vaihdoin nro 90 ja sain aikaiseksi kelvollista tikkiä pidentämällä tikin pituutta. Saumuriin laitoin samat neulat ja säätelin langankireyksiä. Luulen, että nahkaneulat olisivat voineet käydä ompeluun myös hyvin.
Höllensin myös yksityiskohtatavoitteitani, sillä materiaali tuntui haastavalta. Kangas joustaa hieman ja toinen puoli tarttui käsiin kiinni. Housut niistä tuli, mutta en ole kyllä vakuuttunut siitä, että tästä materiaalista niitä kannattaa tehdä. Sopii taatusti paremmin vuoritettavaan vaatteeseen, esim Bomber-pusakkaan. Nämä jäävät ihoon kiinni...
Takana kaarroke ja ompelukoneesta tippunut öljytahra.
... jäävät ihoon kiinni sikälimikäli kangas on minulla oikeinpäin?!. Kokeilin housuja nurinperin ja ne tuntuivat paljon paremmilta iholle niin, vaikka ajattelin se tarraavan puolen olevan parempi ulkopuolella. Pakko käydä vielä paikanpäällä tarkistamassa kumpi puoli on oikea puoli oikeasti.
Seuraava kangas ei jättänyt minua rauhaan ja visiokin syntyi heti. Onneksi pitäydyin siinä, sillä näistä kaikista osasista tuli oikein kivat ja käyttökelpoiset. Tässä kuvassa on hieman enemmän valoa, jotta kankaan kuvio näkyisi paremmin. Kangas on Eurokankaan villaneulosta, johon on kuvio painettu pintaan. Syntyi epäsymmetrinen poncho, jossa on kaksi saumaa, muotolaskokset olalla ja pääntietä on muotoiltu. Ideaa voit käydä katsomassa täältä, tähän omaani siis lisäsin muotolaskokset ja pääntietä muokkasin. Kangas ei kuitenkaan ole ihan niin mukautuvaa, kuin neulottu neule.
Tämä poncho käy lämmikkeeksi niin puseroiden kuin ulkotakkienkin päälle. Kaulassa Puuhakaspajan petroolia merinovillaa tuubihuivin muodossa.
Päätin tehdä myös päähineen ja kintaat. Ihan peruspipon kaava on tässä käytössä, vuorena ruskea merinovillaneulos pilalle menneestä neuletakkikokeilusta. Hattutukki tarvittaisiin, jotta pystyisi höyryttämään hatulle muotoa. Tuppaa näyttämään vähän paavin hatulta.. Taidan kokeilla vielä toisella mallilla, kun kangasta jäi vähän. Kintaat on tehty Tehtaamon kaavalla, ihan paras. Näissäkin vuorena ruskeaa merinovillaa.
Olen tyytyväinen.
Mukavaa lokakuun alkua sinulle!
