Lomavaatetusta

Lomalla viimeinkin, voi ottaa iisimmin...

*yhteistyössä Nosh Organic kanssa*

Loma oli ja meni, täyttä arkea pyöritetty sen jälkeen melkein kaksi  viikkoa. Ennen lomaa Nosh julkaisi ensimmäisen keväisen mallistonsa ja sen nähtyäni tiesin heti mistä kankaista ainakin osa matkalle mukaan tulevista vaatteista syntyisi.

Pasi Kärkkäisen SIIPI-kuosi valloitti minut todenteolla ja sitä tulikin tilattua kolmessa eri värissä. Täytyy myöntää, että vielä houkuttaisi tilata lisäksi se vihreäkin versio... Matkalle ennätti mukaan tästä kuosista vain keltainen, sillä sairastelut muuttivat suunnitelmia. Onneksi tervehdyimme ennen matkaa.

Keltainen näytti näytöllä paljon kirkkaammalta ja olin ajatellut yhdistäväni sen tuohon pinkkiin. Yhdistelmä näytti kuitenkin tunkkaiselta, joten vaihdoin suunnitelmia. Kaavoitin tyttärelleni kesämekkosen naruolkaimilla. Piirsin yläosan kaavan kertakäyttölakanaan suoraan vartalon linjoja mukaellen. 

Pientä terästystä mekkoon volangilla, joka olisi saanut olla hieman muhkeampi. Volangin erottaa frillasta sillä, että sen kiinni tuleva reuna on ilman rypytystä.

Nyt vain odottelemme, että tämä mekkonen pääsee loistamaan kilpaa kotimaan kesäauringon kanssa 🌞. Näistä kankaista tehdyt vaatteet olivat muuten mahdottoman helppoja matkakavereita. Hetken, kun riippuivat henkarissa, oli matkalaukkurypyt oienneet.

LUMO-kuosi valloitti jo viime kesänä ja nyt siihen tuli uusia värityksiä. 

Tyttäreni kanssa istuimme koneen äärellä ja hän valitsi niin oman kuin minunkin kankaan. Tarkka tyttö visioineen, sillä minun teki mieleni musta-daaliaa, hän ilmoitti, että tuo vihreä-sininen on parempi. Maximekko heti mielessä, kun kankaan näin.

Kun sitten sovitin mekkoa, kuumeinen tyttö raotti silmiään peiton alta ja sanoi:

- Mitä minä sanoin, se sopii sinulle, ja jatkoi uniaan.

Ja oikeassa hän olikin, viihdyn tässä mekossa todella hyvin. Tähän voisi tehdä Nosh:n kevyestä Farkkucollegesta tai oliivista joustocollegesta pienen jakun.

Kaavapohjana on Ommellisen mekkokaava Suuri käsityö-lehdestä. Numero on muistaakseni 6-7/17.

Tyttäreni valitsi pinkin LUMON ja hänelle ihan käytännön syistä tehtiin hieman lyhyempi hihaton mekko. Hän on sen verran vauhdikas tapaus, että pelkään hänen kompastuvan pitkiin helmoihin...

Somisteeksi erittäin intensiivisen väristä pinkkiä HIPPUA, joka on edelleen yksi suosikkikankaistani. Pääntiellä on frilla, joka on tehty suorakaiteen muotoisesta suikaleesta ja se on poimutettu pitkällä tikillä sopivaan pituuteen. 

Mekkoihin pukeutuneena menimme ravintolaan illalliselle ja seuraamaan hauskaa esitystä.

Täytyy kyllä sanoa, että tuota etelän valoa tulee ikävä! Valokuvauskin onnistuu siellä aivan eri tavalla. Tässä välissä saamme vielä vetää vällyä niskaan ja suunnitella vaikka kevätvaatteita, joihin kankaita on tullut hankittua. Esimerkiksi tuosta musta-vanilija SIIPI-kuosista on ajatuksia vaikka kuinka.

Tänään julkaistiin myös Drop2- kangasuutuudet kevään lastenvaatemalliston myötä. Siellä eritoten RUUTU mini vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta tuttavuudelta.

Loppuun vielä pari kuvaa syksyn ja talven SUHASU-kuosista. Vihreästä tein äidilleni kauluspaidan ja itselleni hyvin simppelin, mutta varsin mieleisen laatikkopaidan. 

Paidassa on nappilista ja hihoissa kalvosimet. Trikoon ompelua helpotti kyllä uuden  Pfaff Expression 3.5- koneen yläsyöttäjä. Ei tullut venymiä tai epämääräisiä ryppyjä mihinkään. Uskaltaudun kyllä tämän koneen kanssa käydä uusiin haasteisiin erilaisten materiaalien kanssa.

 Paidassa on muotolaskokset etukappaleella, nämä poistavat liiallisen väljyyden ja antavat muotoa.

Toivotan sinulle hyvää loppuviikkoa ja auringonsäteitä. Valon määrä on jo huikaiseva!

Uuden vuoden vaatteet+ ARVONTA

Soraa, Silmua ja Zoo:ta

*yhteistyössä Nosh Organic kanssa*

On koittanut vuoden viimeinen päivä ja uusi vuosi on aivan nurkan takana. Ompelun saralla on tullut tehtyä kaikenlaista, määrällisesti ehkäpä vähemmän kuin aikaisempana vuonna. Ilokseni kuitenkin huomaan, että tehdyt vaatteet ovat olleet ahkerassa käytössä niin itselläni kuin tyttärelläkin. 

Koska moni joulun ajan ompelus jäi aikapulan takia tekemättä, päätin panostaa uuden vuoden vaatteisiin. Toki sillä ajatuksella, että nämä ovat ahkerassa käytössä myös muuten. 

Pasi Kärkkäinen on uusi nimi Nosh:lla. Hän on suunnitellut mm. Suhasu-, Sora-ja Zoo- kuosit, joista tykkään kovin. Suhasusta teinkin jo aiemmin syksyllä vaatetta tyttärelle ja Nosh-kotikutsuilla ostin itselleni Solmu-tunikan. Sora-kuosi oli loppuvuoden uutuuskuosi ja siitä valitsin väritykseksi roosa-mustan. Kuosin nähtyäni piirsin muistikirjaani mallin, jonka halusin tyttärelleni tehdä.

Yläosa on pysynyt monissa mekoissa samana, helmaa olen vain kuositellut ideoiden mukaan. Helma on muokattu ns. tulppaanin malliseksi, niin, että yläosasta sitä on aukaistu vastalaskosten verran ja samalla helmasta laitettu päällekkäin. Näkymä oli siis samanlainen kuin puolikellohelma väärinpäin. Takaa mekko on helmastaan hieman pidempi ja nauhat tein ohuesta pellavatrikoosta.

Tällä kertaa visio toteutui melko hyvin ja käyttäjä on myös tyytyväinen: "Äiti, tämä tuntuu kivalta päällä ja minulla on nätti olo". ♥

Ostaessani tätä kangasta, päätin tehdä myös itselleni jotakin kivaa. Kangas on leveää ja keveää, 95% pv/5% el. Olisin kuvitellut siinä olevan enemmän elastaania, koska joustaa niin mukavasti. Olen ihastunut Kotiliesi Käsityö- lehden (1/17) tunikaan, jossa oikeassa sivussa on muutama laskos. 

Näiden vaatteiden kera toivotamme uuden vuoden tervetulleeksi.

Zoo-kuosi on jännä. Se on samalla mielenkiintoinen sekä ärhäkkä ja sitä on saatavilla neljää eri väritystä. Materiaali on ihanaa 100% luomupuuvillaneulosta. Kutsuilta ostin itselleni vihreäsävyisen ZOO jakarditunikan juurikin sen ärhäkkyyden vuoksi. Mallissa takasauma tulee eteen ja se on vartaloa kevyesti mukaileva. Tästä innostuneena päätin kuositella tyttärelleni samantapaisen tunikan.

Tyttäreni rakastaa tämä materiaalia, on kuulemma pehmeä ja lämmin. 

Neulos venähtää helposti ja yhden päivän käyttökokemuksen jälkeen en ole tyytyväinen tuohon etuhelmaan. Se alkaa liekottamaan. Auttaisikohan siihen tukikangas tai kuminauha kaitaleen sisälle?

Talvi on sitä mitä on, siitä huolimatta olemme pärjänneet kahdella pipomallilla, perustrikoopipo ja korvat peittävä malli. Neulokset sopivat hyvin myös pipoihin sekä asusteisiin. SILMU-neulos 💗.

Päällinen siis neulosta, vuorena kaksinkertainen ohut merinorib. Kolmiohuivissa vinoreunoissa on rullapäärme, joka laittaa reunan aaltoilemaan kivasti. Tuplatupsut on tehty sekoitelangasta, jossa on pieniä paljeteja seassa.

Zoo-neuloksesta myös pipo merinoneulosvuorella.

Kaavan olen tähän piirrellyt itse, aika moneen kokoon olen tämän jo päivittänyt.

Koska palanen neulosta vielä jäi, sain siitä itsellenikin pienen kolmiohuivin. Olen alkanut pitämään erilaisia asusteita enemmän ja huomaan hamuavani myös erilaisia huivikankaita.

Tähän loppuun haluan kiittää kaikkia lukijoitani ja tämän vanhan ja tulevan uuden vuoden kunniaksi laitetaan pystyyn myös 

ARVONTA

Arvonta-aika on 31.12.2017-6.1.2018. Palkintona on 35 euron suuruinen lahjakorti Nosh Organic- verkkokauppaan. Osallistut arvontaan kommentoimalla tätä postausta vaikka vastaamalla kysymykseen:

Mikä jäi mieleesi vuodesta 2017 ja mitä odotat vuodelta 2018?

Hyvää uutta vuotta sinulle!

*Instagramissa löytyy toinen arvonta*

p.s. blogin ja istan puolella alkaa Details-vuosi, katsotaan mitä se tuo tullessaan. Blogilla on myös omat Facebook-sivut. Tervetuloa seuraamaan myös sitä.

Ompelutähdet

Yhteistyössä Nosh Organic kanssa

Aina ei ompelijan tähdet ole oikeassa asennossa ja tuontolinjalla tökkii oikein maan perusteellisesti. Roskakori täyttyy puretuista ompelulangoista, lattialla on suikale sitä ja toinen tota. Tuumaustauko, jos toinenkin on tullut vietettyä työtuolia vetkuttaen ja joogassakin unohtuu asanat, kun miettii miten ihmeessä sitä saisi ongelman ratkaistua. Mutta se on elämää, välillä pyyhkii hyvin, välillä taas matkanteko on kuin tervaa. 

Minulta kerran kysyttiin, että mikä on sinun vahvuutesi ompelijana. Vastasin, että sinnikkyys. En helpolla anna periksi, puran ja kokeilen, väännän ja käännän. Myönnettäköön, että muutaman kerran olen suivaantunut niin, että olen keskeneräisyyden heittänyt ihan roskiin asti. Kummasti se sieltä kuitenkin kummittelee ja huomaan hetken päästä uudestaan tarttuvani härkää sarvista kiinni. 

Tässä yksi ikuisuusprojekti, omaan peruskaavaani kuositeltu raglanhiha. Aika monta erilaista protoa tuli tehtyä, jotta uskalsin saksia jo kauan suunnitteluvihossa ollutta mallia Nosh:n pippuricollegesta. Joidenkin kankaiden ja mielikuvan suhteen haluan vaan olla varma siitä, että lopputulos onnistuisi.

Vartaloni on mallia YH, joten hartialinjassa saa olla aina extratilaa. Kuitenkin kainalosta alaspäin koko pienenee. Olkalinja on myös kääntynyt eteenpäin, joten kädentie tuntuu aina olevan liian pitkä edestä. Tässä se on lyhennetty muotolaskoksella, joka olisi näin jälkeenpäin kannattanut laittaa tuohon saumakohtaan.  Olalla myös muotolaskokset, näin hartiaseudulle saatiin lisää tilaa eikä pääntie tullut liian suureksi.

Inspiraation sain tunikaani repusta, jonka hankin yli vuosi sitten. Ruskeat, nupukkinahkaa muistuttavat yksityiskohdat, on tehty ostohousuista, jotka pilkoin materiaalipankkiini.

Taskut on tehty samasta materiaalista ja tarkoituksella ovat  hieman aukinaiset tällä kertaa. Toinen tasku oli 2mm toista pidempi, joten kertaalleen purin senkin ja ompelin uudestaan... milliville.

Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. En tiedä kyllästynkö tähän pippuricollegeen ikinä. Minulla on siitä monta erilaista vaatetta ja ne ovat käytössä todella usein.

Kuka teistä muistaa sadun siitä, kun kissa halusi itselleen takin ja meni sitä tilaamaan hiireltä, joka toimi räätälinä? Viikon kuluttua kissa meni räätälin luo ja hiiri totesi ettei siitä takkia tule, vaan housut. Seuraavaksi oli tarjolla liivi ja sitten kintaat. Ei tullut kintaitakaan, vaan kangas loppui kesken...

Tilasin Nosh:n Silmu-neulosta paljon, jotta se riittäisi niin minulle kuin tyttäreni bomberiin, jonka tein aiemmin. Tytön vaate onnistui hyvin ja siitä onkin kuva edellisessä postauksessani. Olin kuositellut itselleni polviin ulottuvan neuletakin, josta olin tehnyt protonkin. Päätin hieman muutella kaavaa ja saksin kankaani... Niitä muutoksia ei olisi kannattanut tehdä eikä useista korjausyrityksistä huolimatta takki istunut hyvin. Päätin hetken tuumailtuani muuttaa takin tunikaksi ja kipitin koneelle ostamaan neulosta lisää...aha, se oli loppu. Aikamoisen vääntelyn ja kääntelyn tuloksena sain leikattua tarvittavat palat, mutta... Olin unohtanut mittailla v-pääntien syvyyden. Siinä vaiheessa, kun peilistä katsoi nainen, jonka tunikan pääntie ulottautui uskaliaan alas, pääsi suustani muutama voimasana. Ja kangasta ei ollut lisää.

Keskeneräinen ja tuhoontuomittu kangasmytty lepäili viikon verran ufolaatikossa, kunnes päätin luovuttaa oman vaatteeni suhteen. Tyttö saisi toisenkin vaatteen tästä kankaasta ja minä jäin nuolemaan näppejäni. Näyttää siltä, että valmis tunikakin on tästä materialista myyty jo loppuun.

Koko projektin on mukana kulkenut kuitenkin taskut. Ne olivat neuletakissa, tunikassa ja nyt tässä tytön tunikassa. Koska vaate oli alunperin edestä auki, kulkee siinä nyt ke-linjalla sauma.

Neuleen nurja puoli on myös hieno, mutta epäilen sen kestävyyttä suurena pintana vaatteen oikealla puolella (lankalenkit). Siksi uskaltauduin kokeilemaan sitä vain vähäisesti pääntielle ja hihansuihin. Tyttären kommentti asusta oli:

"Tämä tuntuu mukavalta, ei ole liian ohut eikä liian paksu."

 Kuinkahan kauan olen jemmannut tuota sydänjerseytäkin? En ole vain raaskinut sitä käyttää, tykkään siitäkin niin. Nyt kuitenkin tunika tarvitsi leggarit, joten saksien alle vihdoinkin tämäkin kangas.

Tuosta epämääräisestä neulospalakasasta löytyisi varmasti palat niihin kintaisiin, näin saataisiin tälle sadulle se onnellinen loppu 😁.

EDIT! Jostakin syystä en pääse vastaamaan kommentteihinne, olen ne kyllä lukenut <3

Syksyn uusia tuulahduksia

Syksyn saapuessa ja lapsen kasvaessa tarvitaan taas vaatekaapin täydennystä. Siis tuumasta toimeen ja rakentamaan toisiinsa yhdisteltäviä vaatekappaleita. Selkeästi haluan aina "lämmitellä" tyttäreni vaatteilla ja otan työn alle omani vasta niiden jälkeen. Siinä saa tuntumaa materiaaliin ja sen ominaisuuksiin hyvin. 

Nosh:n kangasmallisto hemmottelee meitä ompelijoita eri tyylisillä kankailla, joissa pääosissa ovat kankaan struktuuri ja värimaailma. Tyttäreni väreiksi valikoituivat roosa ja musta/vanilija. Ensimmäisenä esittelyssä on LAINE college, joka on 100% luomupuuvillaa. Kankaan oikea puoli on sileä ja nurjalla puolella puolestaan kulkee eri paksuisia lankoja. Kangas sopii mielestäni hyvin takkeihin, pusakoihin ja väljiin collegepaitoihin. 

Puseron kaava on omaa tuotantoa
Kangasta oli oikein mukava työstää ja tietenkin tuo nurja puoli houkutteli kokeilemaan pari juttua tähän oversize- collegeen. Sydän on kiinnitetty liimaharsolla ja se on ommeltu vapaakirjonnalla miehustaan kiinni käyttäen hopean väristä lankaa. Koska kuvio on iso, ompelin tällä tekniikalla myös muutaman poikkirivin. Reunat hapsottuvat hauskasti.

Puseron taaksekin piti keksiä jotakin jippoa ja päätin sinne sujauttaa napeilla kiinnitettävän halkion, jossa niin ikään on hyödynnetty nurjan eläväistä pintaa.

Luonnollisesti resorit löytyvät sävysävyyn Nosh:n valikoimista.

SILMU- vuorineulos puolestaan muistuttaa jacquardneulosta ja on myös 100% luomupuuvillaa. Kankaan nurja puoli on samantyylinen kuin aiemmin tutuksi tulleessa pippuricollegessa. Lämpenen hitaasti näille jo kerran elämässäni olleille tyylisuuntauksille. Bomber-tyylisiä pusakoita on tullut muutama aikoinaan ommeltua. 

Kaava Ottobre 4/17

Neulos on kaunista ja sopivan vahvuista monenlaisiin ompeluksiin. Muut väritykset ovat vaalea oliivi ja puuteriroosa. Tämän pusakan jujuna on timanttivetska, joka sai tyttäreni silmät kimaltelemaan sen kanssa kilpaa. Vetoketjua oli helppo lyhentää ja yllättävän vaivatonta laittaa kiinni ja aukaista.

Jo aiemmin mallistoon tuli HIPPU- neulos, joka on 99% puuvillaa ja 1% viskoosia. Se on ihanan laskeutuvaa ja ohutta, omiaan erilaisiin paitoihin ja huiveihin. Roosasta Hipusta tein laskospaidan nappihalkiolla. Napit ovat väriltään grafitinharmaat.

Printtikankaista tämä SUHASU on kyllä minun makuuni! Nimikin on sellainen, että nousee hymy huulille 😊. Mielleyhtymänä japanin kieli ja oma ajoittainen toiminta. Kuvio on painettu läpivärjätylle elastaanitrikoolle ja se vaikuttaa kyllä positiivisesti värien pysymiseen pesusta toiseen. En olisi osannut tätä väriä itselleni ajatellakaan, kunnes NOSH-kotikutsuilla Laura houkutteli minut kokeilemaan SOLMU- tunikaa tässä samaisessa värissä. Ja päälle se jäi, niin värin kuin mallinkin puolesta. Palasesta tein leggarit ja hameen yksiväristen yläosien kavereiksi.

Kaava on omaa tuotantoa

Hameen voi yhdistää myös collegepaidan kanssa pidettäväksi.

Ja Bomber-pusakka tähän settiin...

Nyt on näitä materiaaleja makusteltu ja seuraavaksi sitten jotakin itselleni. Vaatii vielä kaavan testausta ennen kuin uskallan kankaani saksia!

Ihania syyspäiviä sinulle!

Yhteistyössä Nosh Organic kanssa