Syksyn uusia tuulahduksia

Syksyn saapuessa ja lapsen kasvaessa tarvitaan taas vaatekaapin täydennystä. Siis tuumasta toimeen ja rakentamaan toisiinsa yhdisteltäviä vaatekappaleita. Selkeästi haluan aina "lämmitellä" tyttäreni vaatteilla ja otan työn alle omani vasta niiden jälkeen. Siinä saa tuntumaa materiaaliin ja sen ominaisuuksiin hyvin. 

Nosh:n kangasmallisto hemmottelee meitä ompelijoita eri tyylisillä kankailla, joissa pääosissa ovat kankaan struktuuri ja värimaailma. Tyttäreni väreiksi valikoituivat roosa ja musta/vanilija. Ensimmäisenä esittelyssä on LAINE college, joka on 100% luomupuuvillaa. Kankaan oikea puoli on sileä ja nurjalla puolella puolestaan kulkee eri paksuisia lankoja. Kangas sopii mielestäni hyvin takkeihin, pusakoihin ja väljiin collegepaitoihin. 

Puseron kaava on omaa tuotantoa
Kangasta oli oikein mukava työstää ja tietenkin tuo nurja puoli houkutteli kokeilemaan pari juttua tähän oversize- collegeen. Sydän on kiinnitetty liimaharsolla ja se on ommeltu vapaakirjonnalla miehustaan kiinni käyttäen hopean väristä lankaa. Koska kuvio on iso, ompelin tällä tekniikalla myös muutaman poikkirivin. Reunat hapsottuvat hauskasti.

Puseron taaksekin piti keksiä jotakin jippoa ja päätin sinne sujauttaa napeilla kiinnitettävän halkion, jossa niin ikään on hyödynnetty nurjan eläväistä pintaa.

Luonnollisesti resorit löytyvät sävysävyyn Nosh:n valikoimista.

SILMU- vuorineulos puolestaan muistuttaa jacquardneulosta ja on myös 100% luomupuuvillaa. Kankaan nurja puoli on samantyylinen kuin aiemmin tutuksi tulleessa pippuricollegessa. Lämpenen hitaasti näille jo kerran elämässäni olleille tyylisuuntauksille. Bomber-tyylisiä pusakoita on tullut muutama aikoinaan ommeltua. 

Kaava Ottobre 4/17

Neulos on kaunista ja sopivan vahvuista monenlaisiin ompeluksiin. Muut väritykset ovat vaalea oliivi ja puuteriroosa. Tämän pusakan jujuna on timanttivetska, joka sai tyttäreni silmät kimaltelemaan sen kanssa kilpaa. Vetoketjua oli helppo lyhentää ja yllättävän vaivatonta laittaa kiinni ja aukaista.

Jo aiemmin mallistoon tuli HIPPU- neulos, joka on 99% puuvillaa ja 1% viskoosia. Se on ihanan laskeutuvaa ja ohutta, omiaan erilaisiin paitoihin ja huiveihin. Roosasta Hipusta tein laskospaidan nappihalkiolla. Napit ovat väriltään grafitinharmaat.

Printtikankaista tämä SUHASU on kyllä minun makuuni! Nimikin on sellainen, että nousee hymy huulille 😊. Mielleyhtymänä japanin kieli ja oma ajoittainen toiminta. Kuvio on painettu läpivärjätylle elastaanitrikoolle ja se vaikuttaa kyllä positiivisesti värien pysymiseen pesusta toiseen. En olisi osannut tätä väriä itselleni ajatellakaan, kunnes NOSH-kotikutsuilla Laura houkutteli minut kokeilemaan SOLMU- tunikaa tässä samaisessa värissä. Ja päälle se jäi, niin värin kuin mallinkin puolesta. Palasesta tein leggarit ja hameen yksiväristen yläosien kavereiksi.

Kaava on omaa tuotantoa

Hameen voi yhdistää myös collegepaidan kanssa pidettäväksi.

Ja Bomber-pusakka tähän settiin...

Nyt on näitä materiaaleja makusteltu ja seuraavaksi sitten jotakin itselleni. Vaatii vielä kaavan testausta ennen kuin uskallan kankaani saksia!

Ihania syyspäiviä sinulle!

Yhteistyössä Nosh Organic kanssa

Paljastuksia ruudun takaa

Heippa!

Siitä onkin jo tovi, kun olen tänne mitään kirjoitellut ja siihen on omat syynsä, ne paljastan tässä postauksessa.

Viime syksynä sain sähköpostia, joka sai minut ihan hämilleen. Lukasin sen muutamaan kertaan ja sitten päätin kysellä hieman lisää. Viestin oli lähettänyt Maija, nainen Roo Clothing- nimisen yrityksen takaa. Hän ehdotti minulle, että tulisin heidän tulevan vaatemalliston suunnittelutiimiin. Kuullosti ihan uskomattomalta, sillä koen enemmän olevani sellainen kokeilija ja tekijä. Hämmennys ja kiitollisuus luottamuksesta edelleen vahvasti läsnä 💛

Itselläni inspiraatio lähtee useimmiten kankaasta. Kankaan kuosi, väri tai olemus vaikuttaa paljon siihen, mikä siitä lopulta syntyy. Suurimman tyydytyksen saan silloin kun lopputulos vastaa visiota tai jopa yllättää positiivisesti yli odotusten. Ainahan niin ei kuitenkaan käy ja sitä löytää itsensä miettimästä, että mitä ihmettä oikein olen ajatellut 😆. Käykö sinulle koskaan niin?

Kuvia kankaista näin, mutta kyllä sellainen todellinen tuntuma syntyi vasta, kun pääsin hipelöimään kankaita livenä. Kuosien takana on suunnittelija, jonka kuoseista olen aina pitänyt. Hän on Ull-Maj Saarinen. Kankaiden mukana kulkee tarina viehkojen  hahmojen kera ja ne on nimetty hilpeän hauskasti. Ei ollenkaan huonot lähtökohdat lähteä mukaan tällaiseen tiimiin. 

Siitä pyörä lähti pyörimään eteenpäin, muutamat mallit olivatkin  jo mietittynä ja kaavoitettuna. Mittataulukko, viivaimet, terävä lyijykynä ja pyyhekumi olivat ahkerassa käytössä. Oma aikansa meni protojen ompeluun ja erinäisten teknisten juttujen ratkomisessa. Pieni mallisto lähtee tuotantoon ja tavoitteena on, että ne olisivat myynnissä Lapsimessuilla huhtikuussa. Jännää...

Onneksi tällä yrityksellä on tarjontaa myös kangaspuolella. Uusia tuttavuuksia siis meille ompelijoillekin. Materiaalit ovat trikoo, resorit ja joustocollege. Joustona kankaissa on spandex, joka on samaa kuin tunnetumpi elastaani. Joustocollege on ihanan paksua ja joustavaa ja sitä on saatavana myös yksivärisenä muutamassa värissä. Kantsii kokeilla.

Itse kokeilin Curious Cumulus jc:tä kera yksivärisen pinkin jc:n. Syntyi taskuhamonen (oma malli ja kaava) sekä frillapaita. Paidan kaava on lehdestä Alt om handarbete pienin muokkauksin. 

Seuraava kangas toi minulle monia mielleyhtymiä: sitruunalakritsi, huomioliivi, alleviivaustussi, varoitusnauhat, urheilu...

Cloud of Dreams- joustocollege säpäkkänä vihreänkeltaisena ja yksivärinen musta jc. Keltainen on kevään yksi trendiväri ja näistä kankaista tuli varsin sporttinen setti kera muutaman yksityiskohtakokeilun. 

Olen tästä kuosista bongannut ihania mekkoja, joten se on hyvin monikäyttöinen kangas. Luulin, että tästä setistä tulee totaalinen hylsy neidiltä, mutta toisin kävi. Tämä on kuulemma samanlainen kuin isillä hiihtäessä 😃

Sokerina pohjalla on Kuinkuu varsin ihanassa värityksessä, kesä jo mielessä. Minusta niin ihana!

Kankaana tämä tulee myyntiin 14.2. ja materiaalina on joustocollege.

Vaikka kuosit ovat suunnattu lapsille, oli minun ihan pakko napata pala tätä kangasta ja tehdä itselleni toppi neuletakkien alle. Kaava vaatii suurentamista tai sisus pienentämistä, hupsista!

Että tällaisia kuulumisia Hommahuoneelta. Mitä sinulle kuuluu?

Se on pusero

Se on collegepusero

Talvella sitä tekee mielellään hieman paksummasta materiaalista vaatteita. Joustocollegea on nyt muutaman vuoden saanut, muistan ihastuneeni siihen materiaaliin ostaessani ensimmäiset Me&I pökät. Markkinoille on tullut myös erilaisilla neulontatavoilla tehtyjä collegeja, joissa kankaan struktuuri antaa kivan efektin.

Nosh:n pippuricollege (100% puuvilla) on kyllä yksi suuri suosikkini tällä hetkellä. Kangas ei oikeastaan jousta paljoakaan, joten käyttötarkoitus on mietittävä sen mukaan. Tyttäreni on vannoutunut mekko/tunika+ leggari käyttäjä, lähes kaikki housumaiset ja puseromaiset jutut hän hylkää nyrpeällä katseella. Päivähoidossa tosin juurikin housut ja paita ovat käytännöllisiä ulkovaatteiden alla. Tämän seuraavan setin hän hyväksyi kyllä mukisematta, oli tarpeeksi tyttömäinen. Omaa silmää miellyttää myös tämä reipas, mutta herkkä kokonaisuus.

Sekä raidallinen, että yksivärinen kangas ovat Nosh:n pippuricollegea. Yksivärinen on puuteriroosaa, ehkäpä hieman rusehtavampi livenä kuin tässä kuvassa. Raita on väritykseltään mustavanilija. Paidan etumukseen applikoin pupun korvat ja kasvot.

Pitsit ovat "perintöpitsiä" mummuni aarrelaatikosta. Resorit on ommeltu kahdella eri värillä, nekin Noshin. 

Housut on kuositeltu väljemmiksi, puntissa rypytystä ja taskunsuissa pitsiä. Vyötäröllä on leveä kuminauha resorikaitaleen sisällä.

Verson puodissa järjestettiin taas Ompelukerho. Siinä puoti myy jotakin yllätyskangasta sopuhinnalla ja määrittelee lisäohjeistuksen ja aikataulun. Aikataulu on ihanan väljä, sopii kaikkea muutakin kuin ompelua tekevälle. Tällä kertaa paketista paljastui oikea jymy-yllätys! Puoti oli painattanut suosittua Sielunlintu-kuosia hopeapainatuksella. Koska olin kultaisesta tehnyt itselleni, niin tällä kertaa oli tyttäreni vuoro. Hänen ensisijainen toiveensa oli pipo, jossa on "sitäsellaistatosilämmintäjapehmeetä"-kangasta sekä tupsu. Se kangas oli siis merinovilla, kun pyysin näyttämään mitä mahtoi tarkoittaa.

Ensimmäisestä tuli liian pieni ja tästä toisesta ehkäpä himpun verran liian iso. Itse asiassa tämä pipo teetti eniten töitä! Ensin kokomoka, sitten uuden kaavoitus, heijastinlangan etsintä (jota ei siis koskaan löytynyt) tupsunlangan sekaan ja pari ompelullista söhrintää. 

Ennen pipon leikkaamista toki mietin monia erilaisia vaihtoehtoja kankaasta tehtäväksi. Peruutin saksineni monta kertaa. Lopulta päädyin alkuperäiseen suunnitelmaani, vaikka muiden ompelusiskojen aikaansaannoksia seuratessa, ne frillatkin olisivat onnistuneet tästä kankaasta. Ja siitä tuli sitten paita, pitkä sellainen.

Sielunlinnun kaverina on hopeaglittericollege Nappinjalta. Harmi, etten ole enää vastaavaa löytänyt lisää. Tämä pieni palanen hupeni tähän. Sivusaumat on tuotu eteen ja helmakaitaleissa on pienet halkiot. 

Edessä on myös tasku, jota ei ihan heti huomaa.

Taakse pieni kaarroke Sielunlinnusta tasapainottamaan harmaata pintaa. Ja taas äiti tykkää 😁.

Vielä oli paloja käytettävissä. Mietin yhtä ideaa omaan vaatteeseeni, mutta emmin sen toteutuksen (ja onnistumisen) kanssa. Siinä sivussa tuli selailtua työkalenteria ja silloin välähti! Siihen kannet, sellaisia en ole saanut koskaan aikaiseksi tehdä vaikka kuinka on pitänyt. Tällä hyvin yksinkertaisella, mutta suuren kynnyksen työllä osallistun Unelmallisen blogihaasteeseen. Haasteessa on tarkoitus tehdä/ oppia jotakin uutta. 

Näin jälkiviisaana kangas olisi tietenkin kannattanut tukea tukikankaalla ja vuorittaa, mutta menee se näinkin.

Pieni pala kummitteli edelleen lattialla ja päätin päällystää myös passini kannet. Kangas edustaa minulle suomalaisuutta hyvin paljon. Sellainen kalevalainen meininki, hohtavat hanget ja veet...

Taitteisiin pala ei enää taipunut, joten "kanttasin" reunat hopeanauhalla. Ei ihan siisteintä ompelujälkeä, ompelukoneeni on surkea syöttämään kangasta.

Näin tällä kertaa, ihanaa loppuviikkoa sinulle.

Pure jenkki and be Sweet

Testailuja on tässä tehtynä vähän kaikenlaisia.

Housukaava Ob 4/14 Mock Denim 104cm. 

Ei ainakaan mikään runsas mitoitus näissä pökissä.

Nostin haarakoukkua ylemmäksi ja lyhensin sitä hieman, en halunnut haaran roikkuvan liian alhaalla. Taskurakenne ihan hauska, samoin resorileikittely.

Tikkauskokeilu

Ompelukoneessa on vaikka kuinka paljon erilaisia koristeompeleita. Päätin kiinnittää tähdet perinteisen applikaatiosiksakin sijaan koristeompeleella käyttäen hieman kiiltävää kirjontalankaa.

Applikaatioon sopi tosi hyvin, mutta taskunsuussa ei paras vaihtoehto kuitenkaan.

Ja taas on vekki silmäkulmassa...

Materiaali housuissa on peruscollegea meleeratun harmaan osalta.

Paidaksi collegepaita. En kyllä muista mikä kaava tämä on..

Tässä materiaalina joustocollege, kun loppui tuo housukangas kesken. Mutta samalla teemalla mentiin niin applikaation kuin resorien kanssa.

Nyt alkaa tuntua, että on parempi siirtyä 110cm kokoon. Tehdessä vaikutti niin isolta, mutta ei kyllä päällä.

Mutta kokeilut päätyvät kaikki tavalla tai toisella jatkojalostukseen, eivätkä nämäkään kaappiin jää. 
Ja purkkaa on opittu syömään ihan oikeasti.