Pääntien huolittelu

Muoti ja tavat muuttuvat. Tällä hetkellä pinnalla ovat vanhat kunnon collegepaidat eri pituuksissa ja niiden pääntiet ovat pitkälti huoliteltu resorikaitaleella kanttauksen sijaan. Samoin erilaisissa T-paidoissakin on nähtävillä kaitaleella huoliteltuja päänteitä. 

Ostovaatteissa on ollut usein nähtävissä, että niskan osuudelta sauma on myös huoliteltu esimerkiksi erilaisilla nauhoilla. Tällä huolittelulla  ei ole pelkästään esteettinen tarkoitus, vaan se estää myös sauman venymisen käytössä. 

Haasteena resori- tai kangaskaitaleella huolittelussa on löytää kaitaleelle sopiva mitta. Kun kaitaleelle tulee hieman enemmän korkeutta, jää se myös helposti lötköttämään. Aika usein olen purkanut ja lähinnä lyhentänyt kaitaletta. Resoreissakin on yllättävän paljon eroja joustavuuden suhteen.

Seuraavaksi esittelen tavan, jota itse käytän, kun huolittelen pääntien renkaaksi ommellulla kaitaleella ja jemmaan sauman piiloon. Paita on raglanhihainen ja olalla on muotosaumat.

1. Lähden usein liikkeelle siitä, että leikkaan n. 75% pääntien pituudesta olevan kaitaleen ja merkkaan etu- ja takakappaleen keskikohdat.

2. Kaitaleen sauman ompelen ompelukoneella, näin saumasta saa litteän.

3. Seuraavaksi kaitale taitetaan kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain ja pingotetaan pääntielle niin, että etu- ja takakeskikohdat ovat miehustassa ja kaitaleessa kohdikkain. Olen huomannut, että mitä avarampi pääntie on, sitä enenmmän pitää laittaa syötöstä/kiristystä kaareviin kohtiin. Takana pääntien kaari on paljon loivempi, joten sinne en laita yhtä paljon syötöstä. 

4. Tässä esimerkissä käytän sauman huolitteluun/tukemiseen samaa Käpysen hampputrikoota kuin miehustassakin. Sen pituus on olan saumasta toiseen ja leveys n 5cm (kavennus tulee myöhemmin). Kaitale asettuu siis varsinaisen pääntiekaitaleen päälle nurjapuoli päällepäin. Muista poistaa nuppineulat tuolta alta ennen ompelua!

Kaitaleen päät käännetään nurjalle ennen ompelua. Itse asetan alun ja lopun hieman sauman ohi, näin ei muodostu liian paksua kohtaa.

5. Seuraavaksi saumuroidaan molemmat kaitaleet pääntielle.

Saumuroinnin jälkeen tilanne näyttää tältä:

6. Seuraavaksi tarvitaankin ompelukonetta. Nyt ommellaan ns. millitikki oikealta puolelta sauman päälle. Tällä edesautetaan kaitaleen pysymistä paikallaan. On tärkeää tarkistaa, ettei ompeleen alle jää mitään muuta!

7. Tässä vaiheessa vasta kavennan kaitaleen sopivaan leveyteen ja saumuroin reunan. Saumuriommel helpottaa kaitaleen kääntämistä sauman alle.

8. Tämän jälkeen kaitale käännetään sauman sisään ja neulataan kiinni.

9. Ommellaan kaitale kiinni ompelukoneella läheltä reunaa.

Oikealta puolelta katsottuna pääntie näyttää tältä:

10. Tässä vaiheessa taas kehaisen Pfaff-ompelukoneeni yläsyöttäjää. Ompelen ompelukoneella paljon useammin erilaisia joustavia materiaaleja kuin aiemmin. Tikkasin lopuksi pääntien myös edestä ompelukoneen suoralla ompeleella.

Valmista! 

Tässä vielä muutama kuva samantyyppisesti  huolitelluista päänteistä. Millitikki puuttuu ja edessä peittariommel, ei niin siisti.

Tässä pelkkä kaitale, joka on kiinnitetty samaan aikaan kuin pääntie on tikattu peittariompeleella.

Tässä on ollut käytössä joustava metallinhohtoinen neuloskaitale.

Sauman voi huolitella myös puuvillanauhalla, joko millitikkimenetelmällä tai suoraan kahdella ompeleella sauman päälle.

Unelmallisen Manta-kaavalla ja Vanjasean luomupuuvillaneuloksesta tehty tunika ♥️

Mehukekkerit-blogissa on myös paljon erilaisia tapoja huolitella pääntie, kurkkaa sinnekin!

Minulla on suuria haasteita kommentoida muiden bloggaajien teksteihin, entä sinulla?

Nappi ja napinläpi (button and buttonholes)

*yhteistyössä Pfaff- Finland kanssa*

Tässä postauksessa keskitytään napinläven ja napin ompeluun ompelukoneella. Ohjeet ja asetukset ovat Pfaff Expression 3.5 koneelle, mutta erilaiset huomiot ja tekniikat pätevät yhtälailla muihin konemerkkeihin, josta löytyy esim. samanlaisia paininjalkoja.

Työstettävänä on tällä kertaa joustava kangas, joka ei ole se kaikista helpoin materiaali napinläpien suhteen. Koska kangas joustaa sekä pituus- että leveyssuunnassa, pitää napinläven kohta tukea kunnolla. Käytän aika usein kudottua ja keskivahvaa tukikangasta, myös joustamaton kangas käy tarkoitukseen hyvin. 

Koneen perustarvikkeista löytyvät sekä Sensormatic- että manuaalinen napinläpijalka. Koneen IDT-järjestelmää ei käytetä napinläpiä ommellessa.

Testasin Sensormatic- jalkaa tilkulle ja ainakin joustavassa materiaalissa tuo pitkä kelkka tuppaa tarttumaan kiinni, eikä ommel etene. Kudotussa kankaassa toimi paremmin, mutta sielläkään ei saa olla kauheasti saumoja tai muita "esteitä" tiellä. Tällä jalalla saa tehtyä automaattisesti koko napinläven yhdellä kerralla.
*EDIT* 
Irtirevittävä tukikangas kankaan ja syöttäjän välissä auttaa, jos  Sensormatic- jalka ei liiku toivotulla tavalla.

Koska Sensormatic- jalka hieman takkusi, niin vaihdoin manuaalisen napinläpijalkaan. Koneen ommelvalikosta omaan tarpeeseen sopiva napinläpimalli.

Ensimmäisellä kerralla pitää manuaalisesti ohjata kone tekemään päädyissä olevat salvat, mutta seuraavia napinläpiä varten komennot ja mitat jäävät koneen muistiin ja ompelu on yhtä automaattista kuin tuolla Sensormatic- jalalla. Siksi teen aina koenapinläven tilkulle, jonka jälkeen varsinaiseen työhön saa oikeankokoiset lävet automaattsesti.

Trikoiseen paitapuserooni tulikin monta napinläpeä ja ne onnistuivat oikein hyvin tällä manuaalisella jalalla. Napinlävet aukaisen teräväkärkisillä saksilla.

Manuaalista napinläpijalkaa käytetään myös silloin, kun halutaan tehdä vahvistettu napinläpi. Vahvistettua napinläpeä käytetään esimerkiksi takeissa ja sellaisissa tuotteissa, jossa siihen muodostuu enemmän vetoa. Myös erittäin joustavien, kuten merinovillan, napinläpien ompeluun käytän vahvistusta, jolloin napinläpi ei pääse liikaa venymään. Vahvistuslankana voi olla esimerkiksi helmilanka, kuten tässä esimerkissä.

Tämän jälkeen valitaan haluttu ommel ja ryhdytään toimiin. Ensimmäisellä kerralla siis pitää painaa taaksesyöttö-näppäintä, kun haluttu pylvään pituus on saavutettu (yläsalpa). Samoin tehdään alasalvan kanssa. Tuo vahvistelanka jää siksak-ompeleen väliin.Tämän jälkeen otetaan kiinni langanpäistä ja vedetään varovasti. Silmukka jää salvan taakse. Vahvistelangat viedään nurjalle puolelle ja päätellään.

 Kun napinlävet on saatu valmiiksi, on aika ommella napit kiinni. Aikaisemmin olen tehnyt sen käsin, mutta nyt tuli tarve kokeilla napin ompelua koneella kahdella eri tavalla. Lisätarvikkeina on myytävänä napin ompeluun tarkoitettu paininjalka, joka osoittautui kyllä hyvin takuuvarmaksi ja käyttäjäystävälliseksi.

Alkuvalmisteluina tietenkin napin paikan määrittäminen, jonka varmistan aina napinläven kautta liidulla merkaten.

Koneessa lasketaan syöttäjä ja valitaan napin ompelu, joka koneessani on ommel nro 36. Nuoli nro 1. osoittaa ommellevyteen, eli tässä tapauksessa napin reikien väliseen mittaan. Nuoli nro 2. kertoo kuinka monta ommelta kone on tekemässä reikien välillä. Molemmat toiminnot ovat säädettävissä.

Kun säädöt on tehty ja napinläpipaininjalka asennettu, niin nappi asetellaan paikalleen. Tuo valkoinen nipukka edessä ollessaan tekee napille "kaulan", mutta sen voi halutessaan työntää myös pois. Nyt sitten kokeillaan tuo ommelleveys. Tämä paininjalka "korjasi"hieman paikkaansa, jos neula ei ollut ihan keskellä reikää.

Tähän on ohjelmoitu automaattinen päättely ja langankatkaisu, joka tekee työskentelystä vieläkin miellyttävämpää. Toki, jos haluaa vielä kieputtaa langan kaulan ympäri, niin langankatkaisutoiminto kannattaa ottaa pois.

Vakivarusteena löytyy monitoimityökalu, jota ohjekirjan mukaan käytetään napinompelussa, silloin kun siihen halutaan tuo kaula. Tämän kanssa saikin olla hieman tarkempi, yhden neulan sain poikki, koska asettelu ei ollut yhtä vakaata, kuin aiemmin mainitulla.

Nyt on sitten sekä napinlävet ja napit paikallaan Nosh:n Siipi-kuosisessa paidassani.

Sitten vielä yksi napinläpi, joka tekemiseen ei tarvita erillistä napinläpijalkaa. Olen tehnyt tällä tekniikalla napinlävet takkiin ja sitten ne ovat tietysti kätevät ja näyttävät yksityiskohdat erilaisten nyörien ulostuloaukkoina. Samalla tavalla tehdään myös napinläpitasku, koko on ainoastaan isompi.

1. Työhön merkataan kohta, johon aukko halutaan. 

2. Tarvitset kaksi kangaspalaa/aukko, jotka ovat pituudeltaan n. 2cm pidemmät, kuin aukko. Levys tässä n. 2,5cm (pala voi olla myös yhtenäinen, mutta tykkään itse tehdä näin). Sekä aukon kohta, että palat tuetaan tukikankaalla.

3. Piirrä haluttu leveys ja pituus molempiin kappaleisiin ja asettele ne vastakkain. Ompele tarkasti viivoja pitkin, muista vahvisteompeleet alussa ja lopussa.

4. Seuraavaksi on aukileikkaamisen vuoro. Leikataan ensin piirrettyjen kolmioiden kärkiin asti, jonka jälkeen varovasti kolmion kylkiviivoja pitkin tikkiin asti.

5. Taitetaan kangas ja kolmiot nurjalle puolelle ja asetellaan ne paikoilleen.

6. Kolmioiden ompelu. Ompelen tuon ompeleen n. 1mm koveraksi tuosta keskeltä. Valmiina näyttää enemmän suoralta, kuin suoraa ommeltuna.

7. Sitten onkin enää kaitaleiden ompelu. Sen voi tehdä päälliompeluna, sauman pohjukasta joko nurjalta tai etupuolelta. Tässä on ommeltu tikki sauman pohjukkaan oikealta puolelta.

Nämä aukot ovat tehty nyörien ulostuloaukoiksi. Kaavana kaulushupparissa on Mekkotehtaan Kahden paita ja kankaana Verson puodin Ni-Ni joustocollege.

Iloista kesäkuun viimeistä viikkoa!

#nappi

#napinläpi