Joulukuussa punastellaan

Värihaaste alkaa pikkuhiljaa lähennellä loppuaan, kylläpäs vuosi onkin mennyt nopeasti. Monta käsityötä harrastavaa on ollut mukana eri foorumeissa. Kiitos kuuluu myös kaikille niille yhteistyökumppaneille, jotka ovat lahjoittaneet arpajaispalkintoja.

Joulukuussa kuitenkin vielä punastellaan ja kimalletaan oikein kunnolla, eikö vain? Punaisella värillä on paljon erilaisia symbolisia merkityksiä. Se on yhtälailla intohimon kuin aggressionkin väri. Näen punaista- ilmaus lienee kaikille tuttu. Väliin tietenkin mahtuu rakkaus, lämpö ja joulu, johon punainen väistämättä kuuluu. Tai ainakin minun jouluuni se on kuulunut aina kera valkoisen, hopean ja kullan. Innolla kaivan punaiset lasipallot laatikosta ja ripustan ne näkyvälle paikalle. Tänä vuonna minun tekisi mieli laittaa punasävyinen verho lämpöä tuomaan. Marimekolla sellainen kangas löytyisi, joka vastaisi makumieltymystäni. Inhoan vain verhojen ompelua....Kuten aiemminkin, on punaisten sävyjen suhteen sinulla paljon valinnan varaa. Tähän vielä voi lisätä punaiseen taittuvat violetin sävyt.

Oma punainen kauteni starttaa Verson puodin Sielunlinnulla, jonka punainen oli kauniinpi kuin mitä ruudulla näytti. Olisin pitänyt tästä itsekin ja olin vähällä tilata lisää. Mutta ehkä itselleni riittää nyt kolmessa eri sävyssä tämä mahtava kuosi.

Löysin käytettynä uudet punaiset hoppatossut pieneksi käyneiden tilalle ♡

Harmaa ja punainen ovat kyllä hyvä väripari. Äidilleni tein merinovillaisen puseropontson (josta minulla ei valitettavasti ole sovituskuvaa) ja lopuista paloista sain aikaiseksi neuletakin.

Napituslistat on tuettu, muuten olisi tullut itku napinläpiä tehtäessä.

Hyvin onnistui näin. Nyt rohkenen tehdä itsellenikin. Peittarin ketjutikki (yksi neula) on muuten hyvä vaihtoehto merinon ompelussa. Vaatii tietenkin saumurihuolittelun reunaan.

Länttäänpäs tänne vielä viime kuun violetin rippeet. 

Luomupuuvillaneulokset ovat Vanjasean mallistosta. Violettipohjainen on nimeltään kaupunki ja siniharmaa puolestaan Kylä. Tuota Kylä-kangasta yritin metsästää sieltä sun täältä, mutta tuloksetta. Käsityömessuilla Vanjasean osastolla aukaisin suuni ja sain vihdosta viimein palan itselleni. Kuosi ja väritys ovat niin kauniita!

Tytön mekossa on vastavärikontrastia violetin ja keltaisen muodossa. Kauluskokeilu osoittautui toimivaksi, huput eivät oikein saa kannatusta.

Näillä tarkenee pakkaskeleissä. Kainon puuvillaneuloshuivi on ihanan tuntuinen ihoa vasten.

Äitini puikoilta ovat nämäkin ihanuudet syntyneet. Kenkiini ei mahdu villasukat, joten nilkkoja lämmittämään säärystimet.

Tässä kuussa ilotulitellaan arvontojen kanssa ja ensimmäinen arvonta on jo heti tässä postauksessa. 

Jouluinen tunika omalla kaavalla. Vaate on käyttämätön, vain kuvauksessa päällä ollut.

Mitat:

Kainalo-kainalo 50 cm

Helman leveys n. 53cm

Hihan mitta kainalosta mitattuna 47 cm

Selän leveys 39 cm

Olka-helma 85cm

Materiaali: Verson puodin joustofrotee

Huppu ja taskut löytyvät myös.

Arvonta on suoritettu, vaikka ihan tähän hätään ei vielä ole uutta postausta. Tunikan voitti itselleen "Iitaliina", onnea!

(ARVONTA-AIKA ALKAA NYT JA PÄÄTTYY SEURAAVAAN POSTAUKSEEN.) Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postukseen ilmoittamalla "Mukana arvonnassa". Instagramissa puolestaan on kangasarvontaa (kangas tällä kertaa omasta varastosta).

Ihanaa  joulunodotusta sinulle!

p.s.

Violetti villitsee marraskuun

Purple rain, purple rain...

Marraskuun väripaletti on violetti, lila, aniliini, luumu, purppura ja mitä kaikkia niitä sävynimityksiä tästä väriperheestä onkaan. Oma suhteeni tähän väriin on vaihteleva, mutta huomaan sitä kaipaavani ajoittain lähelleni. Itseasiassa nämä sävyt sopivat yllättävän hyvin minulle. Luumun sävyistä pipoa kokeillessani (halusin siis vain kokeilla mallia) totesin, että väri sopii oikein hyvin ihon- ja hiusteni väriin. 

Kuva Pinterest

Tästäkin väriperheestä löytyy sävyjä joista en isona pintana pidä lainkaan. Erityisesti ns vaaleat lilat ovat sellaisia sävyjä, samoin ne jotka silmissäni näyttävät liian tummilta ja tunkkaisilta.

Harmaa on hyvä kaveri näille sävyille, mustan kanssa aika dramaattinen ja rock-henkinen yhdistelmä. Itseasiassa purppura on valoisuusasteeltaan lähinnä mustaa. Vastaväri keltainen taas on väriympyrän vaalein sävy. Tämä pari voisi edustaa vaikka auringonvaloa ja varjoa, tai toisaalta iloa ja surua.

Tässä Verson puodin Prinsessa- digitrikoossa kuukauden sävyjä hieman löydettävissä perhosista. Kaava alkaa olla yläosastaan jo ihan ok. Teen yläosan kaavan ja erilaisia helmaosuuksia sitten kaveriksi. Kaavapaperia kuluu, mutta sitten niillä pärjää taas vähän aikaa.

Tämän ihanuuden olen tehnyt jo aiemmin, mutta jäänyt tänne laittamatta. Sävyjensä puolesta sopii tähän kuukauteen oikein hyvin . Nuppuprint Company on suhteellisen uusi yritys ja se luo kauniita kukkaprinttejä eri tarkoituksiin. Onneksi he päättivät ilahduttaa meitä ompelijoitakin ja laittoivat printit kankaalle. Sydäntalvi-trikoo on ihanan napakkaa ja pehmeää. Esipesun kesti hyvin ja ommellessa ihailin kaikkia erilaisia yksityiskohtia kankaassa.

Kaava on oma ja sopii mielestäni erittäin hyvin tähän kankaaseen.

Tässä lilan sävyjä on yhdistettynä kauniiseen siniseen , toimii hyvin yhdessä. Onhan violetti sekoitettu sinisestä ja punaisesta, joten tässä tapauksessa ne ovat ns. lähivärejä ja muodostavat silmää miellyttävän väriharmonian. 

Aniliinia löytyy tästä vaateesta. Kankaat ovat Ommelliselta ja kuvastaa onneksi tyttäreni intoa näprätä kaikenlaista. Toivottavasti saan hänestä kivan käsityökaverin. Tämän mekon kaava on Ottobresta.

Tässä vaatteessa ei ole kuukauden sävyjä, mutta laitanpa kuvasarjan tännekin. Hän mietti miten tulla supermalliksi ja esitti erilaisia asentoja :D.

Kankaana Verson puodin Karuselliheppa ja Noshin puuteripinkki jc. Tällä mallilla olen tehnyt yhden vaatteen aiemminkin.

Huuli on saanut hieman kipeää luistinkentällä sattuneesta haaverista.

Oman työni kiirekuukaudeksi on joulukuun sijasta muodostunut marraskuu. Uusi Ops työllistää ja monia asioita tehdään uudella tavalla. Hyvä niin, sillä kehittyä kannattaa aina. Erityisesti pidän siitä, että käsityön osalta panostetaan suunnittelun opettamiseen. Vaatii opelta paljon, kun sitten mietitään jokaisen suunnitelman mukaisia materiaaleja ja työjärjestyksiä. Toki jotkin asiat ovat rajattuja, kuten tekniikat tai aiheepiirit. Määrällisesti ennätetään tehdä vähemmän, mutta toivottavasti opitaan sitäkin enemmän.

Jotta jaksan työssäni, niin siihen seuraava ja hyvin osuva kuva:

Ihanaa marraskuuta, vaikka melkein jo puolessävälissä jo ollaankin.

Arvontaa on tulossa tässäkin kuussa, menee tuonne loppukuuhun, sillä Kädentaidon messut imaisee minut ensi viikonloppuna  humuunsa.

Ommellen Iloa

Ommellen Iloa- hyväntekeväisyysprojekti sai alkunsa Villajavilla-blogin kahden  tarmokkaan naisen ideasta. Ajatuksena oli, että me ompelevaiset naiset tekisimme vaatteita sellaisten perheiden lapsille, joilla syystä tai toisesta on tällä hetkellä tiukkaa taloudellisesti. Vaatteiden suhteen halusimme kuulla lasten ääntä.

Ensin oli hakuprosessi, sitten meidän valintaprosessi sen suhteen kenelle ompelisimme. Villapipo- blogin H jakoi ompelu-urakkaa kanssani. Tiiviin sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen päästiin siihen pisteeseen, että malli-väri- ja kangastoiveet olivat kartoitettu. Sen jälkeen kangaskaapille tsekkaamaan löytyykö sieltä mitään sellaista, jota tarvitsen. Jotakin kyllä löytyi, mutta sitten vain kangaskaupoille klikkailemaan. Sitten olikin kaavojen vuoro...

Toukokuu  on omassa työssäni hyvin kiireistä aikaa, joten työhön oli ryhdyttävä pikinmiten. Aloitin itselleni haasteellisimmasta työstä, eli vinovetskarihupparin kaavoituksesta ja ompelusta. Onneksi kaava-apua sain Jujunan Hiiop-jumpsuitista, nyt on ilmestynyt myös oma kaava tällaiseen huppariin. Minä ja vetoketkut emme ole aina samalla aaltopituudella, joten jännitin kovasti onnistumistani. Tällä hupparilla lämmiteltyäni, otin seuraavaksi työn alle tytön hupparin, jonka toivottiin olevan A-linjainen ja taskullinen aarteiden keräilyä varten. Tämän hupparin ja leggareiden kankaat lahjoitti Paapii <3. Peplum- paidan tekeminen tyssäsi siihen, kun ostamani sulkakangas osottautui pesun jälkeen huonolaatuiseksi. Se nukkaantui ja siitä löytyi reikiä. Oli siis lähdettävä kyselemään uusia vaihtoehtoja tilalle. Onneksi ykköstoive löytyi omasta kaapista :)

Projekti on saatu nyt siihen pisteeseen, että paketti on löytänyt perille ja vaatteet ovat päässeet käyttöön. Täytyy myöntää, että itse odotin palautetta kuin pieni lapsi konsanaan. Jännitin sitä, että ovatko vaatteet sopivia ja toiveiden mukaisia. Nyt kuittaus on saatu ja pelkoni osottautui turhaksi. 

Tällaisia vaatteita paketista sitten löytyi:

Mustasta joustocollegesta (Paapii) tehty vinovetskahuppari taskulla. Vuori on on myös Paapiin kangas. Koko n 98-104cm. Tein lopusta tuollaiset pökät mustilla tehosteilla.

Tytölle joustocollegesta huppari koossa 122cm. Jussi-kangas vei nyt minunkin sydämeni kokonaan, haluan sitä ehdottomasti myös omalle tytölleni.  Tämän setin kankaat sain lajoituksena.

Peplumeita päätin sitten tehdä kaksin kappalein. Pebbles- luomujerseytä (Paapii) löytyi omasta kangaskaapista. Mustaan kellotin helmaa vielä enemmän ja kanttasin sen Pebbles-kankaalla. Raitaleggarit oli ihan pakko tehdä näille kaveriksi :)

Kangaspaloista tein vielä muutaman pipon+ pannan ja niillekin löytyi perheestä käyttöä.

Mukaan vielä jotakin puuhaa ja makeaa.

Minulle tällä projektilla oli suuri merkitys. Jo pelkkä ajatus siitä, että voin tämän harrastukseni kautta tuottaa iloa, riitti minulle. Siinä ommellessani mietin kaikenlaista ja saumoihin tikkasin lämpimiä ajatuksia saajalle. Ilo oli siis molemmin puoleinen.

Muut mukana olleet tekijät ovat:
Cutie / Noora
Eilen tein / Hanne
Fagerwear / Hanna
HAH / Iina
HannaMi / Hanna
Helmoja ja hepeneitä / Krista
Hippu / Emmi
Kaiken takana on äiti / Hanski
Kototeko / Sanna
Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia
Kätilön käsistä / Johanna
Liljatar / Heidi
Lydia / Linda
mehelmie / Emmi
Miiinullekko / Julia
Mumintalo / Helena
m3niemi / Marja
Osifa / Sofia
Punatukka ja kaksi karhua / Hanna
saaraoikarinen / Saara
Unelmallinen / Kati
Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi
Villa Kiana / Mari
Villa Pipo / Hanna
 Villa&Villa -blogin Jaana ja Minna

Nyt hieman hengähdän, siivoilen ompeluhuonetta ja suunnittelen seuraavia projekteja. Värihaasteen tiimoilta kesäkuun väri on TURKOOSI. Tuo minttu löytyi monesta väripaletista, kun turkoosia väriä pinnailin. See you soon!

Im memoriam

Isä

Kesä oli omalla tavallaan hyvin tunteikas. Se sisälsi toivoa, uskoa, pelkoa, iloa, huolta ja ennen kaikkea kohtaamisia. Erilaisten ihmisten, asioiden, tunteiden ja tilanteiden kohtaamisia.

Jotkut niistä oli ennakoitavissa, toiset taas ei.

Isä kuului vielä siihen sukupolveen, joka ilman tutkintopareita pystyi etenemään urallaan. Ihailin lapsena piirtopöytää, erilaisia viivottimia, ohuita lyijytäytekyniä ja tusseja. Skissipaperirullia oli monenlaisia ja niitä olenkin käyttänyt kaavojen piirtelyyn. Piirtopöydän ääressä syntyi erilaisiin julkitiloihin huonekaluja. Ei pelkästään suunnittelua vaan myös protojen valmistamista. Isä muisteli usein työtään Alvar Aallon kanssa, kun Tampereen pääkirjaston sisustusta suunnteltiin. Kesämökin hän piirsi ja rakensi itse. Se oli valmistuessaan hyvin moderni, ei perinteinen pyöröhirsihuvila ollenkaan. 

Kun aloitin vaatturiopinnot lukion jälkeen, ei isä ollut aluksi oikein tyytyväinen valintaani. Mutta siinä tilanteessa, kun hän kävi ensimmäistä kertaa koululla sovittamassa hänelle mittatilauksena tehtyä pukua, muuttui näkökanta toiseksi. Samoja välineitä, samaa piirtämistä, valmistamista, käsityötä. Tosin minulle ei siitä ammattia kuitenkaan tullut. Isäni oli kyllä vilpittömästi iloinen ja kannustava, kun kerroin yhteistyöstä mm. Verson puodin ja Ommellisen kanssa.

Vajaa vuosi oli rankka, ei oikeastaan yhtään hengähdystaukoa. Aina joku takapakki. Syntymäpäivänään hän joutui viimeisen kerran sairaalaan, siitä kolmen viikon päästä hän nukkui pois. Ei enää ahdistusta, vaan syvä ja rauhallinen lepo. Vaikka me kaikki täältä joskus lähdemme, ei läheisen menettäminen ole koskaan helppoa. Suru on vain elettävä läpi.

Käsitöiden tekeminen on ollut minulle aina tärkeää. Hautajasivaatteiden ompeleminen oli osa surutyötä. "Kouriintuntuva työ auttaa, kun mieli laukkaa."

Tosin omat voimavarani halusin tiedostaa, sillä työt alkoivat samoihin aikoihin. 

Pienin sai itselleen mekon Marimekon ohuesta puuvillasta. Kaavana on Mekkotehtään Katariina pienin muokkauksin. Alaosa on vuoritettu ohuella puuvillalla.

Vanhempi neito sai hyväksi havaittun peplumin. Miehusta napakkaa mustaa trikoota Noshilta ja musta pitsi  hihoissa ja helmassa ovat Eurokankaasta.

Oma vaate ei lopputulemaltaan ole sellainen, mitä suunnittelin. Lähdin tekemään SKK:ssa kahteen otteeseen ollutta Ilona Pellin suunnittelemaa grafista liehuketunikaa. Nyt on uskottava, että sellaiset vaatteet eivät ole minulle tarkoitettuja. Yläosan kuositin veneaukkoiseksi SKK:n 1/14 mallin 13 mukaan. Pohjalla oma kaava. Lopulta tunikasta tuli tällainen:

Leikkasin rinnan alta poikki ja tein alaosan uudestaan. Kankaana ihana Hilcon paksu, painava ja joustava viskoositrikoo.

Päivä oli raskas eikä pienen ihmisen ymmärrys oikein tahtonut tilanteeseen riittää.

Illalla vietimme aikaa mökillä,

kaunis ilta, paljon muistoja.

<3

Se on Orange

Todennäköisesti kaikki suomalaiset ovat laittaneet merkille sen, että aurinko ei meitä ole lämmittänyt tänä kesänä paljoakaan ja kesän jälkeen koittaa joka tapauksessa syksy.

Oma suhde väriin vaihtelee. Pidän siitä nimenomaan loppukesästä ja alkusyksystä, kun iholla on hieman väriä (ei pahemmin tänä kesänä). Mutta hiusteni värin se syö, jos on suoraan kasvoja vasten. 

Oranssi on mielenkiintoinen väri. Sivustolta coloria.net löytyi mm. tällaisia ajatuksia:

Mielikuvia

Sanotaan, että oranssi vaikuttaa kaikkein kuumimmalta väriltä. Oranssin on havaittu lisäävän ruokahalua. Oranssiin liitetään sanoja kuten voima, menestys, viehätysvoima, vetovoima, auktoriteetti ja ilo.

Max Pfisterin ja Robert Hessin mukaan oranssi vaikuttaa suoritus- ja pätemisen tarpeisiin; joissakin tutkimuksissa on huomattu, että oranssi auttaa lapsia muistamaan paremmin (mm. Henner Ertelin kolmivuotisen tutkimuksen mukaan lasten älykkyysmäärä nousi huoneissa, joiden matala katto oli maalattu keltavihreällä, oranssilla, keltaisella tai vaaleansinisellä). Oranssi kertoo elinvoimasta, suoraviivaisuudesta ja itsekeskeisyydestä. 

Hollannissa oranssi on aina ollut suosittu väri, sen sijaan Amerikassa oranssi on ollut äskettäisessä tutkimuksessa vähiten suosituin väri. Monessa paikassa oranssi yhdistetään halpuuteen.

Oranssi kertoo tehokkuudesta. Oranssi on tuttu väri mm. eräissä tehokkaissa puhdistusainepakkauksissa, mm. eräissä viemärinpuhdistusaineiden pakkauksissa. Musta rasti oranssilla pohjalla on tuotteissa myrkyn merkki.

Teinineiti yllätti minut täysin valitessaan Käpysen oranssin Helmirouvan peplumiinsa. Piti oikein tarkistaa, että on asiasta varma. Koska minun kaava-arkistoistani ei löytynyt hänen kokoiselleen valmista peplum-kaavaa, oli se sitten piirrettävä itse.

Mittasuhteita otettiin valmisvaatteesta ja tarkistusmitoilla lyhensin selkää n 2cm. Ensimmäisen sovituksen jälkeen vaatetta on pienenetty sivuista, helmaa on kaarrettu enemmän sivusaumoja kohti ja takakappaletta on lyhennetty vielä kaksi senttiä. Rintamuotolaskoksetkin tein poistaakseni kainalorypyt ja olkaa on kavennettu. Seuraavaan (jonka siis saan tehdä) tehdään vielä olkasauman siirto ja sivujen lyhennys. 

Helma on hieman pidempi takaa ja poikkisaumassa on framilon.

Hihat ovat 3/4 mitaiset.

Jo aiemmin alkukesästä on nämä kuvat otettu samoissa sävyissä.

Vimmacompanyn Sademetsä-trikoo ja Eurokankaan liukuvärjätty hörhelökangas hameena.

Tulikärpänen

Vaihtareilta sain palan PaaPiin sammalpolkua ja Stenzon siksakkia. Eivät oikein riittäneet ja matkaan mukaan lähti kaapista vielä oranssia palloa, joka on kirkkaampi kuin kankaan oranssi. Näin jälkikäteen harmittaa, kun en tajunnut ottaa siksakista jotakin yksiväristä sammalpolun kaveriksi....olin fiksoitunut oranssiin.

Nämä neidit kasvavat hurjaa vauhtia, en pysy perässä...

Tämäkin Marimekon pellavaneulos on hamstereista ostettu. Katselin kyllä sitä myymälässäkin, mutta en sitten ostanutkaan. Oranssin varsin kiva kaveri on kyllä sen vastaväri sininen.

Pesun jälkeen tämä kangas oli umpivino ja meinasin saada hermoromahduksen sitä asetellessani leikkuuseen. Tästä piti tulla sellainen liuhukemekko Burdan kaavalla, mutta ei siis kertakaikkiaan sopinut minulle ollenkaan.

Liepeet pois ja paita. Edessä on sauma, koska oli aivan liian suuri ja sivuilta otettaessa olisi nuo muotolaskokset menneet ihan väärään kohtaan. Hihatkin ihan jotain muuta kuin piti...

Mutta  mukava paita, väljähkö ja tarpeeksi pitkä.

Kaulassa oikea riittoisuuspala viskoosia. Ostin Virosta 2 eurolla ja siitä on nyt tehty kolme huivia.

Olen saanut kaksikin haastetta, Hannariinalta ja Hannalta. Teen niistä ihan oman postauksen loppuviikolla. Kiitos <3