Kun ufo kaapista ulos tuli

Ei tule mittään!

Tämä on aloitettu viime keväänä.

Halu saada itselle jotakin räväkkää ja pirtsakkaa.

Laneilla aloitettu ja siellä pieneksi havaittu.

Mietin jopa korjaustakin, 

mutta aika tuli ja meni.

Eikä väritys tuntunut enää omalta.

Meinasi roskiin lentää.

Kunnes tajusin tarjota tätä

varauksella teinineidille.

Ja vastaus oli JOO.

Huppari on vuoritettu trikoolla ja hupun

vuorena on velour.

Koska varastoista ei löytynyt keltaista tai pinkkiä nyöriä,

virkkasin sellaisen ohuesta puuvillalangasta.

"Saanko laittaa tämän maanantaina kouluun?"

Täytyy olla tyytyväinen, että 12- vuotias kelpuuttaa itsetekemiä vaateita.

Pipo on viime kevään tuotantoa.

Oliko ensin muna vai kana?

Siinäpä vasta kysymys

Saanko esitellä Keskisen Uudenmaan ompeluluryhmän oman kankaan

Kortteli

suunnittelija Sanni Takkinen

Mustavalkoisen ihmisen kangas. Sopi minulle ja tilaukseen meni.

Kilpailussa oli mukana muistakin ihanuuksia, 

Elisa Tuohimaan rusettia jäin minä ja monet muutkin kaipaamaan.

Kaikki oli varsin hyvin, kunnes esipesin kankaan. Mustista kohdista lähti väriä ja tuli valumia. Myös sinimustia täpliä oli siellä täällä näkyvissä. Harmitti. Niin oli käynyt monelle muullekin, osa sai kankaansa pysymään kuosissaan. Onneksi sitä oli sen verran, että pääsin kiertämään pahimmat karikot.

Harmitti siksi, että minulla oli visio, joka lähti tästä:

Marimekon ihana muki! (Haluaisin muuten tällaista kangasta).

Ja kaavaksi uusin ihastukseni Onion 2040, joka löytyy myös edellisestä postauksestani. 

Piirsin siihen hupun kauluksen avulla.

Onpa epätarkka kuva

Höysteenä siis juuri oikean punaoranssia hupun vuoressa, auringossa/kuussa ja hihan tereissä. Helmassa on nyt se pussi. Leveä kuminauha on ommeltu suoraan kankaaseen ja käännetty nurjalle kaksoisneulalla ommellen.

Harmitus häipyi ja tiedän, että tätä tulee pidettyä. Nyt tietenkin jännitän pysyykö tuo tehosteväri paikallaan, vaikka onkin esipesty.

Nyt vain toivotaan, ettei plagiointisyyte napsahda. 

Tällä on haluttu kyllä vain kunnioittaa alkuperäisen tekijän tuotosta.

Terapiamielessä tehtyä

Rankka syksy,

ei kysyvä tieltä 

niin helposti eksy.

Ensinnäkin kiitos kangaskaverilleni Essille, joka tiukalla korkeanpaikan leirityksellä onnistui nappaamaan minulle nämä PaaPiin ShortCollection kankaat, kun itse ensimyynnissä myöhästyin. Nalle on vielä tekemättä, siitä tulee kera mustan jotakin pikkuiselle....

Kangas on kuosiltaan ja tunnultaan ylellistä ja tietenkin pelkäsin pilaavani sen. Mutta toisin kävi. 

Taisin kuitenkin tietää, että tämä siitä tulee. Kaava on jäljennetty jostakin Burdasta, joka oli lainassa kirjastosta aikoja sitten.

Kaulus hillitty vesiputous

Oikeassa sivusaumassa ja hihojen sisäsaumassa framillonilla rypytykset

Pidän lopputuloksesta ja paita tarkoituksella hieman väljä, jotta kankaan laskeutuvuus pääsee esille.

Tämä kangas kuuluu samaan, ihanaan, sarjaan. Ensin suunnittelimme äitini kanssa siitä liehutakkia, mutta ei pala siihen riittänyt. Päätin kokeilla Onion 2040 kaavaa, jonka Ikasyrin Marika oli ehdotuksestani tilannut. Kiitos!

Etuosan tekee sopivan istuvaksi muotolaskokset.

Monet kaavat ovat selästä minulle liian pitkiä ja bongasin tämän kaavan juuri selän takia.

Ja siitä tulikin hyvä ja istuva. Kangasta oli naftisti, joten suunniteltu pussihelma jäi toteutumatta. Samoin kaulusta suunnittelin muhkeammaksi, mutta samasta syystä jäi toteutumatta.

Syysloma takana, onneksi sain tehtyä edes nämä!

Aika on kortilla, joka on miinuksella

Erittäin lyhyt postaus...

...todistukseksi siitä, että olen sentään olemassa.

"Ompelen, siis olen"

Pehmiän paketista tuli mm nämä kankaat. Molemmat tytöt kiinnittivät huomionsa tähän vihreä-pinkkiin maatuskaan ja halusivat kilvan siitä itselleen jotakin. Isommalle olin vain ajatellut, mutta kompromissiin tyydyin.

Isommalle paita hillityillä lepakkohihoilla,

jatkeet pinkillä trikoolla.

Pienemmälle nippanappa perusleggarit Majapuun raitaresorilla höystettynä.

Kuvaussessio hieman kylmää puuhaa.

Äiti, me halutaan nyt pitää näitä.

Tätä olen yrittänyt miettiä....

Ensimmäinen Linnel:n Make It Work kaavalla tehty paita onnistui.

Tämä ei.

Mutta siitä tuli mukava kotimekko, kangas kun on niin ihanaa päällä. 

Kuosi, ehkä liian retro ja monivärinen minun makuuni.

Ja hupun reunassa vielä pitsikin. Olisi kannattanut vuorittaa huppu.

Nämä sävyt ja aiheet luonnossa...

...odottavat pääsyä leikkuupöydälle.

Vuorossa siis PaaPiin ihanuudet.

Puu For You Puudeli

Ystävystykää, suunnitelkaa ja tehkää!

"Ota riski ja tutustu hesalaiseen ompelijaan"

Tämä oli ensimmäinen ohjenuora perjantain SaVaway:n ohjeistuksessa. No, en ole hesalainen, mutta lähialueet kelpuutettiin. Hesalaisen piti hakea ylläripaketti Pandalta ja lähettää kaksi pientä pakettia sellaisille henkilöille, jotka asustivat muualla. Seuraavaksi meidän kolmen piti keksiä joku yhteinen teema, joka meitä yhdistää. Tämä oli kuin ystäväkirjan sivujen täyttämistä!

Yhteiseksi nimittäjäksi muodostui puutarha, jota kaikki tavalla tai toisella harrastavat. Kaikilla meillä oli tuo Viljamin Puodin puudelitrikoo.

Tässä tykötarpeet, joilla lähdettiin liikkelle.

Luotin taas ensimmäiseen mielleyhtymääni ja ehkä hieman väsyneen pään tuotoksena päätin tehdä puudelille puun, jonka juurelle voi pissiä :)

Paita siis tytölle, nyt hänellä on oma koira...paidassa.

Ja ei, EI, ja Ei kuvata, mutta oman maan tomaatit maistuivat.

Kiitos Viljamin puoti hauskasta retkestä kanssasi!

Panda tulee kylään

Anna hyvän kiertää...

Viljamin Puoti haastoi SaValaiset ompelemaan pehmoleluja Lastensairaalan infektio-osastolle. Siellä on tapana laittaa pedattuun sänkyyn pehmolelu odottamaan pientä potilasta. Lapsen päästessä pois sairaalasta, saa hän ottaa lelun mukaansa. 

Evoluutio teki tehtävänsä ja HommaHuoneessa syntyi seeprakirahveja :)

Samaisena päivänä, kun lelut toimitettiin Pandan saattelemana sairaalaan, oli Helsingin keskustassa mahdollisuus osallistua myös keräykseen uuden lastensairaalan hyväksi.

Viljamin Puoti ja Savan aktiivit olivat myös kehittelleet mielenkiintoisen SaVaway:n. Helsingin liepeillä asustelevat saivat ilmottautua hakemaan ylläripaketin. 

Olen totaalisen ihastunut tuohon SymppisPandaan ja Viljamin Puodin ajatusmaailmaan. Siksi päätinkin,  Puodin Maijan luvalla, applikoida paidat itselleni ja tytölle.

Kuva: Hanna Juutilainen

Paita päällä käytiin sitten Helsingissä moikkaamassa Symppistä ja hakemassa ylläripaketti.

Tylleröni oli pahoillaan, kun ei päässyt mukaan. Katsoimme kuvaa kyllä monen monituista kertaa.

Se, mitä ylläripussukasta löytyi ja mitä Team Puutarhapuudelit saivat aikaan, löytyy seuraavasta postauksesta.

Toivottavasti tuota sydänpandaa tulee kankaana.

http://www.viljaminpuoti.fi/

Make It Work!

Soul, sisko soul....

Juu, olen aivan koukuttunut näihin perjantai-illan SaVan veivailuihin. Niillä karisee kummasti työpölyt aivoista, tosin kera karmean hedarin taas kerran.

Tällä kertaa Linnel Handmade oli pujahduttanut kuoreen kaavan. Se oli moniulotteinen naisten paita/huppari/ tunikakaava+  muutamat erilaiset hihat. Juuri sellainen mitä toivookin saavansa. Mukana tuli vielä ohjeet kaavanmuokkausta varten. Ryhmässä sitten vielä lisää ohjeita.

http://www.linnel.fi/

Päivä ja ilta oli aika haipakkaa menoa. En ennättänyt oikein katsella kankaita sillä silmällä saatika mittailla tai tehdä koeversioita, joka oli sallittu.

Muutamaa minuuttia vaille yhdeksän sain ladattua nettiin kuvan päätöksestäni.

Kangas on Anniina Isokankaan Ikasyrille suunnittelema Soulbird kuosi. Tämä Ikasyrin harjattu puuvillaelastaanitrikoo on ihan omaa luokkaansa. Vielä tuo mustaharmaa odottaa tuolla inspiraatiota, sitten olen väsännyt kaikista väreistä jotakin.

http://www.ikasyr.fi/

Kaava on mainio! Siinä on juuri sellaiset elementit, joita olen etsinytkin. Paidasta tuli pidettävä. Voi kun tuo kukka olisi osunut molemmille puolille tuolla olalla!

Kaula-aukon muokkasin tuollaiseksi "kirjekuoreksi" ja kanttasin Majapuun mustavelkealla resorilla.

Mustiin hihoihin applikoin "tatskat"

Haastavinta on saada itselle tehdyistä vaatteista kuvia... kun ihan mikä tahansa räpäytys ei kelpaa. Itselaukasijalla kun voi tulla mitä tahansa, kuten tämä...

Mutta, kun tarpeeksi yrittää 10 sekunin aikana, niin räps ja osui!