torstai 13. marraskuuta 2014

Hyvää muille ja itselle

Itsekkäästi nyt aloitan..
Savassa oli kerran haaste, jossa kaveri antoi kuvia inspiraation lähteeksi. Jäi vähän vaiheeseen tämä, mutta nyt on kaikki palaset tehty, mitä kuvista irti sain. Tässä viimeksi valmistunut:

Verson puoti/ Leena Renko ja Paratiisin puutarha.
Jotakin kaunista ja lämmintä ihmisen ja elämän väliin.

Suunnitelma muuttui matkan varrella, kun en oikein tykännyt viittamallista. Liikaa liehuvaa minulle. Samoin päällitaskut olivat liian raskaat, joten läpi kankaan listataskut tuli tehtyä.

Tässä kuvat, jotka sain inspiraation pohjaksi

Toivon, että tämä vaate on pitkäikäinen ystäväni.
Sukua liito-oraville... Vähän tuo neulos venähtää käytössä ja mietin jo mitä tekisin tuolle helmaosuudelle.

Tämä ihanuus on Verson puodista, Mummolan tuntu/ Elisa Tuohimaa. Äidilleni tästä leggarit, nilkat on framilonin avulla rypytetyt. Eli nyt tuo muva-kuva on kuitattu.

Kaksi muuta kuvaa on yhdistetty (hahmo ja värimaailma) jo aiemmin postattuun Keiju-Maija tunikaan.
Kuitti!
Saumanvara-ompeluryhmä osallistui Roosa-nauha keräykseen huutokaupan muodossa. Mikäs sen järkevämpää, kuin se, että osaavat ihmiset tekevät käsitöitä ja halukkaat huutavat/ostavat niitä. Eli tekijä hankki materiaalit, teki ja postitti. Koko hommasta tullut tuotto lyhentämätömänä pottiin. Tänä vuonna se oli olikin komea, yli 14 000 euroa!

Oman korteni kekoon kannoin näillä ompeluksilla:


Ja sokerina pohjalla Mersia Desing:n kanssa tehty yhteistyö:
Mersia painoi kankaalle korennon ja minä sitten ompelin. Ostaja sai päättää kolmesta mallista ja muutamasta väristä haluamansa. Tässä puseron malli ei oikein näy, on maltillinen lepakkohihainen, jossa hihoissa ja helmassa ovat samasta kankaasta tehdyt "resorit".

Hieno juttu taas kerran <3

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Äiti


Saimme koko perhe nauttia äitini seurasta peräti puolitoista viikkoa. Ihanaa, ei voi muuta sanoa!

Äitini on opettanut minut ompelemaan, neulomaan ja virkkaamaan erittäin pitkällä pinnalla. Ties montako kertaa purki neulomukseni, kun olin väärään suuntaan lähtenyt. 
Metallirunkoinen Eva, sillä äiti huristeli meille enstexistä suojapuvut ja kaikkea muuta. Itse taisin sen ompelun aloittaa juurikin barbin vaatteista ja langat olivat koneessa kyllä solmussa. Myöhemin sitten ompelin jo vaatteitakin, äiti toi kangasta. 

Äiti neuloo edelleen, pitää meidät lapasissa ja sukissa. Ihania huiveja, keeppäjä yms. saan myös. Eikä ole yksi tai kaksi omaa neulontatyötä, jotka äiti on neulonut loppuun...

Olin jo muutaman kankaan hankkinut äidille. Nyt oli hyvä hetki piirtää ja muokata raglan- ja pyöriöhihaiset yläosat ja sopivan kokoiset leggarikaavat. Äidillä on hyvä maku vaatteiden suhteen.

Ensin Ikasyrin Blossom.
Rintamuotolaskoksilla oleva pitkä paita/tunika.

Nämä joustocollegesta tehdyt Maija-leggarit olivatkin jo edellisessä postauksessa. Ei ihan pintaa pitkin mene, mutta slimmit kuitenkin.

Vimman lettiä ostin äidilleni, koska tiesin, että hän siitä tykkäisi. Eikä pieleen mennyt.
Tässä kaavana raglan, jossa on hieman väljyyttä. Helmaan laitettiin kuminauha, niin saatiin pussihelmainen tunika.
Mustavalkoinen on myös hänen yksi suosikkinsa. 
Vimman rutturaita kolahti. 

Sama kaava, kuin ensimmäisessä. Lisätty vain väljyyksiä, koska kangas ei niin paljon jousta. Kanttaukset mustalla resorilla.
Mustasta farkkujerseystä vielä leggarit, joita saikin sitten edellisiin verrattuna kavennella. Toivottavasti kangas nyt kestää käyttöä.

Aivan ihanaa oli tehdä äidilleni ja nyt kun nuo kaavat ovat muokattuna, niin niiden avulla voin tehdä lisää. Tarvetilauksessa on ainakin collegehousut ja minulla on muutama idea... Äitini on puolestaan neulomassa minulle ihanaa huivia, jossakin vaiheessa postaan nämä hänen tekemät ihanat neulomukset.

On hienoa tehdä  sellaiselle, jota rakastaa
ja
joka arvostaa.
Äiti

torstai 23. lokakuuta 2014

Mitäs me Maijat!


Tämä postaus on omistettu Maijoille.
Rakkaat Maijat kääriytyneinä Verson puodin/ Leena Rengon Maijoihin 

Ensimmäinen Maija, mintunvihreä jc ja Selian kudottu raitajc. 
Mahtavat materiaalit! Painavaa ja paksua.

Kaavana Ob:n Flycatcher omilla muokkauksilla, mm tuplahiha.

Kävimme kampaajalla :)

Näitä tuli tehtyä kaksi kipaletta ja vielä tuli yksi liivarikin.

Rakkaat Maijat

Mummille ja pirpanalle samanlaiset leggarit


Pinkistä hubbabubba-Maijasta liivari, kanttaukset on tehty harmaalla farkkujerseyllä. Sivussa kaaritaskut. Kuvien oton jälkeen helmasta tuli pussihelma. Otsaa koristaa myös kolme tikkiä...


Vielä minun Maijani...
Niin minun värinen, 
kiehtova ja mielenkiintoinen Keiju-Maija.
Oranssit kiilat resorista.
Ja vähän hassuja kohdistuksia...


lauantai 11. lokakuuta 2014

Processing..error...done

Ja alkaa taas alusta

Sanotaan, että ajattelu alkaa ihmetyksestä ja siitä seuraa oppimista. Parhaiten myös oppii ja oivaltaa, kun opettaa muita. Tässä kävi niin. Murtoluvut ja neulonta/kavennukset laittoivat soveltamaan asioita omiin tarpeisiin.



Alkaa taas pipokausi ja aloin miettimään kaavoja. Pipot ja päähineet eivät ole helpppoja. On tietysti sellaisia kasvoja ja päitä, joihin sopii kaikki. Minulla ei ole. Olen vähän kyllästynyt niihin superlörtsöpipoihin. Samoin materiaalit mietityttivät, mikä malli/kaava esim collegelle, neulokselle, merinovillalle?

Tästä postauksesta tulee sitten kokeilureportaasi, eikä finaalissa olla vieläkään. Idea tähän tuli siitä, kun aloin kuvata muistini tueksi ja nähdäkseni pipon olemuksen päässäni. 

Kun ei ole varmaa tietoa ja taitoa, on vain kokeiltava, erehdyttävä ja jatkettava.

Peruspipon kaavan piirsin ja kuositin pari vuotta sitten. Nyt halusin samanlaista pyöreyttä mitä on neulotuissa pipoissa, joten ns.kavennuksia piti saada enemmän. Otin siitä perusmuodon ja leveyden. Tuo viivaimen yläpuolinen osuus on kuin puoliympyrä...
Lyhensin myös pituutta.
Jakolaskuakin tarvittiin...
Nuo aiemmat, paitsi ryppypipot, olen tehnyt niin, että vain takana on sauma. Kun laitoin kaavat vierekkäin, totesin, että tätä mallia ei voi laittaa kyllä taitteelle. Eteen olisi tullut tosi syvä muotolaskos.
Kokeilin ensin trikoolle ja sitten jc:lle...
Eli tämä on tehty niin, että molemmilla sivuilla on saumat, ja olin niin varma onnistumisestani, että lättäsin tuon pitsinkin paikalleen.
Kuvien kautta lähempi tarkastelu ei antanutkaan aihetta iloon.

Pipo kinnasi ylempää ja koska minulla on tosi lattana takaraivo, niin tämä malli vain korostaa sitä.
Tästä seurasi seuraava kaavamuutos:
Ja lopputulos oli tämä:
KORVAT
Kiinnitin huomiota myös noiden muotolaskosten suuntaan, jotenkin liian suorat. Seuraava korjaus, alla vanha kaava, päällä uusi. Myös korvaosuus poistui.
Nyt kokeilin, miltä pipo tuntuu, kun sen vetää päätä myöden ja ajattelee sen olevan vain yhden sauman pipo. Mielenkiintoinen, ei ne neulepipon kavennukset noin mene.

Seuraavat muutokset. Yllä aiempi kaava, alhaalla muutettu taas muotolaskosten suuntaa.
Tämä kaavan kokeilin taitteelle ja paksulle jc:lle.
En ole vieläkään täysin tyytyväinen, mutta nyt aivot nyrjähtivät väsymyksen puolelle.

Mutta summasummarum:
1. Notkeassa trikoossa onnistuu malli kuin malli paljon paremmin
2. Mitä paksumpi ja jähmeämpi materiaali, sen enemmän kaikki mutkat ja möykyt näkyvät ja pipoa on vaikempi saada asettumaan.
3. Harjoitukset jatkuvat ja taidan tutkailla noita neulejuttuja tarkemmin.
4. Mahtaako tällä muotolaskossuunnalla olla mitään merkitystä?
Kokeilut koosteena
Ja tässäkin olisi yksi pää vailla uusia pipoja :)

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Hyväntekeväisyyttä

Ja muutama muu juttu

On taas aika tempaista!
Valtakunnallinen Roosa-nauha keräys on taas alkanut. Saumanvara- yhteisö, johon siis kuulun, tempaisee jälleen hyvän asian puolesta. Minua aina sytyttää tälaiset jutut, jossa voin omalla työpanoksellani osallistua. Koen sen tärkeäksi.

Jos et ole vielä tietoinen, niin huutokauppa tullaan pitämään 10.10. facebookissa, johon on perustettu ihan oma ryhmä tätä varten. Tässä linkki ryhmään, liity ihmeessä.

Pitkin viikkoa sinne varmasti latautuu enemmän ja enemmän uniikkeja käsitöitä huudettavaksi. Oma osuuteni tällä hetkellä on Suoraa sydämestä- tunika ja pöllösetti. Jos ennätän, teen naisellekin jotakin.

Kankaat ovat PaaPiin Siiri herukassa, Ainolasta hankittu raita, EK:sta yksivärinen. Sydän toimii myös taskuna.

Pöllökankaat ovat Hannan kankaasta ja Terhi Pitkäsen suunnittelemat. Asuun kuuluu myös pökät.
PaaPiin Siiri herukassa-kangas on niin viehko, kuvitukseltaan ja väritykseltään. Ja loppui ihan kesken itseltäkin. Nimittäin oli tarkoitus tehdä kaksi tällaista mekkoa:
Mutta leveys ja pituus ei riittänyt. Pitää odottaa uutta satsia, että saan meidänkin neidille tämän mallisen, jotenkin vain näen tämän kankaan tässä mallissa! Kiva pitkähihaisen T-paidan kanssa.
Tämä liivari siitä vielä syntyi. En oikein tiedä, mutta tyttö oli sitä mieltä, että KYLLÄ. Napit taidan vaihtaa...

Jotakin tällaistakin on tullut tehtyä
Ja näitä Noshin farkkuleggareita. Tämä koko on meidän neidin pepulle ja reisille liian pienet, koska eivät jousta paljon mitään. Josko löytyisi käyttäjä jostakin... Onneksi en tehnyt tällä koolla enempää meille.
Hyvää alkavaa viikkoa, lähden paistamaan puusteja. Päivän myöhässä.