Ommellen Iloa

Ommellen Iloa- hyväntekeväisyysprojekti sai alkunsa Villajavilla-blogin kahden  tarmokkaan naisen ideasta. Ajatuksena oli, että me ompelevaiset naiset tekisimme vaatteita sellaisten perheiden lapsille, joilla syystä tai toisesta on tällä hetkellä tiukkaa taloudellisesti. Vaatteiden suhteen halusimme kuulla lasten ääntä.

Ensin oli hakuprosessi, sitten meidän valintaprosessi sen suhteen kenelle ompelisimme. Villapipo- blogin H jakoi ompelu-urakkaa kanssani. Tiiviin sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen päästiin siihen pisteeseen, että malli-väri- ja kangastoiveet olivat kartoitettu. Sen jälkeen kangaskaapille tsekkaamaan löytyykö sieltä mitään sellaista, jota tarvitsen. Jotakin kyllä löytyi, mutta sitten vain kangaskaupoille klikkailemaan. Sitten olikin kaavojen vuoro...

Toukokuu  on omassa työssäni hyvin kiireistä aikaa, joten työhön oli ryhdyttävä pikinmiten. Aloitin itselleni haasteellisimmasta työstä, eli vinovetskarihupparin kaavoituksesta ja ompelusta. Onneksi kaava-apua sain Jujunan Hiiop-jumpsuitista, nyt on ilmestynyt myös oma kaava tällaiseen huppariin. Minä ja vetoketkut emme ole aina samalla aaltopituudella, joten jännitin kovasti onnistumistani. Tällä hupparilla lämmiteltyäni, otin seuraavaksi työn alle tytön hupparin, jonka toivottiin olevan A-linjainen ja taskullinen aarteiden keräilyä varten. Tämän hupparin ja leggareiden kankaat lahjoitti Paapii <3. Peplum- paidan tekeminen tyssäsi siihen, kun ostamani sulkakangas osottautui pesun jälkeen huonolaatuiseksi. Se nukkaantui ja siitä löytyi reikiä. Oli siis lähdettävä kyselemään uusia vaihtoehtoja tilalle. Onneksi ykköstoive löytyi omasta kaapista :)

Projekti on saatu nyt siihen pisteeseen, että paketti on löytänyt perille ja vaatteet ovat päässeet käyttöön. Täytyy myöntää, että itse odotin palautetta kuin pieni lapsi konsanaan. Jännitin sitä, että ovatko vaatteet sopivia ja toiveiden mukaisia. Nyt kuittaus on saatu ja pelkoni osottautui turhaksi. 

Tällaisia vaatteita paketista sitten löytyi:

Mustasta joustocollegesta (Paapii) tehty vinovetskahuppari taskulla. Vuori on on myös Paapiin kangas. Koko n 98-104cm. Tein lopusta tuollaiset pökät mustilla tehosteilla.

Tytölle joustocollegesta huppari koossa 122cm. Jussi-kangas vei nyt minunkin sydämeni kokonaan, haluan sitä ehdottomasti myös omalle tytölleni.  Tämän setin kankaat sain lajoituksena.

Peplumeita päätin sitten tehdä kaksin kappalein. Pebbles- luomujerseytä (Paapii) löytyi omasta kangaskaapista. Mustaan kellotin helmaa vielä enemmän ja kanttasin sen Pebbles-kankaalla. Raitaleggarit oli ihan pakko tehdä näille kaveriksi :)

Kangaspaloista tein vielä muutaman pipon+ pannan ja niillekin löytyi perheestä käyttöä.

Mukaan vielä jotakin puuhaa ja makeaa.

Minulle tällä projektilla oli suuri merkitys. Jo pelkkä ajatus siitä, että voin tämän harrastukseni kautta tuottaa iloa, riitti minulle. Siinä ommellessani mietin kaikenlaista ja saumoihin tikkasin lämpimiä ajatuksia saajalle. Ilo oli siis molemmin puoleinen.

Muut mukana olleet tekijät ovat:
Cutie / Noora
Eilen tein / Hanne
Fagerwear / Hanna
HAH / Iina
HannaMi / Hanna
Helmoja ja hepeneitä / Krista
Hippu / Emmi
Kaiken takana on äiti / Hanski
Kototeko / Sanna
Kärpäsiä keitossa by Mersia / Mersia
Kätilön käsistä / Johanna
Liljatar / Heidi
Lydia / Linda
mehelmie / Emmi
Miiinullekko / Julia
Mumintalo / Helena
m3niemi / Marja
Osifa / Sofia
Punatukka ja kaksi karhua / Hanna
saaraoikarinen / Saara
Unelmallinen / Kati
Vaahtokarkkimonsteri / Kirsi
Villa Kiana / Mari
Villa Pipo / Hanna
 Villa&Villa -blogin Jaana ja Minna

Nyt hieman hengähdän, siivoilen ompeluhuonetta ja suunnittelen seuraavia projekteja. Värihaasteen tiimoilta kesäkuun väri on TURKOOSI. Tuo minttu löytyi monesta väripaletista, kun turkoosia väriä pinnailin. See you soon!

NOSH MID-SUMMER ja jännää...

Nyt on kuulkas ollut tosi jännää.

Kaikki alkoi siitä, että Noshilta oltiin yhteydessä ja pyydettiin ompelemaan jotakin uusista Midsummer- malliston kankaista, jotka ovat juuri tulleet kauppaan. Jännäksi tämän homman teki se, että en itse saanutkaan valita kankaita, vaan sen teki vastaparini Krista Helmoja ja hepeneitä- blogista. Minä puolestani valitsin hänelle kankaat. Annoin kolme eri vaihtoehtoa ja tätä kirjoittaessani en tiedä mikä niistä vaihtoehdoista on Kristalle päätynyt. Määriä miettiessäni hahmottelin kyllä mitä mistäkin palasta hän voisi tehdä. Jännää siis edelleen. Toki menin ja kahlasin hänen blogiaan edestakaisin, kun mietin mitä kankaita hänelle valitsisin. Hänen monipuolisista taidoistaan ja tyylitajusta ei ole epäilystäkään, taatusti tekisi vaikka jätesäkistä jonkun luomuksen <3. Lisäksi tähän liittyi ainakin minulle hieman suorituspainetta, sen verran kovassa sarjassa painin.

Minulle kotiutui paketti, josta löytyivät nämä ihanuudet. Pitkä pätkä uutta raitaa, jossa vaaleana sävynä on uusi ja hienostunut Birch/koivu mustan kapeamman raidan kera. Sitten oli vielä pätkät laadukasta mustaa ja toffeen sävyistä elastaanitrikoota. Ihanat, ei voi muuta sanoa. Krista oli niin kauniisti ajatellut, että kankaat sopisivat  toukokuun värihaasteeseenkin. Hänellä on myös ollut jokin ajatus siitä, mitä näistä tekisin. Ne ajatukset haluaisin häneltä vielä kuulla. Olisin voinut tehdä monta erilaista vaatetta näistä kankaista, sen verran omalta kaikki elementit tuntuivat. Jännää edelleen...

Raita, ylä- vai alaosa? Siinäpä vasta kysymys. 

Valitsin alaosan ja tuolta inspiskirjasta sellaisen mallin, joka on ollut to do-listalla. Koska en ole kovin hameileva ihminen, mutta tykkäisin olla, niin tämä olkoon minunlaisen ihmisen kompromissi.

Housuhame, leveälahkeiset housut tai millä nimellä niitä nyt halutaan kutsuttavan. Hamemaiseksi tämän tekee tuo kietaisuosa, joka on leikattu vinoon langansuuntaan ja se kiinnittyy sivusaumaan. Toisessa reunassa on solmiamisnyörit.

Olen kyllä tyytyväinen tähän kaavoitukseen, haarakoukkua varten mittailin muutamia housuja ja teinpäs minä näistä protonkin varmuuden vuoksi. Näillä saa harpottua vähän pidempääkin askelta tarvittaessa :D

Kaveriksi tein mustasta elastaanitrikoosta lyhyen paidan muutamilla yksityiskohdilla. Sanokaas nyt, onko tuo tasku liian keskellä? Tai liian iso?

Tästä tuli todellinen napapaita, sillä jouduin deletoimaan monet kuvat sen takia, että napa vilkkui tuosta kolosta :D.  Mustasta jerseystä ei jäänyt oikeastaan mitään jäljelle, alavarat pääntiellä ja tuossa helmakappaleessa ovat raitaa. Jersey on sileäpintaista ja napakkaa ja pitää hyvin muotonsa pesusta toiseen.

Koska uuden raidan vaalea sävy on birch/ koivu, piti tietenkin muutama kuva napata ulkona. Sävy on todella mieleeni ja nimi on onnistunut valinta tälle sävylle. Ja koivu on kyllä minun lempipuuni muutenkin. Sen rungosta ja lehvästöstä löytyy kaikkia niitä värejä ja sävyjä, jotka ovat mieleeni.
Kirvapilvien laskeutuminen oli siis todellakin totta! Niitä oli joka paikassa ja paljon!!!!

Takana ei ole mitään muuta erityistä kuin nappilista puserossa, jonka tein todella helposti, sillä takana on sauma.

Ja niitä kirvoja löytyi ja löytyi, mutta myös ihana keväinen metsä

Mutta missä luuraa toffee elastaanitrikoo? 

Kompastuin todellakin omaan nokkeluuteeni pahemman kerran, enkä osannut hahmottaa kunnolla ajatuksiani. Päätin nimittäin käytää lopun raidan vinot palat ja toffeen paitaan. Siitä ei tullut julkaisukelpoista...Aina ei voi onnistua, mutta harmittaa se kuitenkin. Varsinkin silloin, kun on kysymyksessä ihanat kankaat. Nyt minulla on monta tonttulakin muotoista palaa niin raitaisena kuin toffeen sävyssä. Tulisikohan niistä kivat juhannushatut? Mutta kuuliaisena hankin kangasta lisää ja teen suunnitelmani uusiksi.

Jotta jännä ei loppuisi tähän, niin laitetaanpa pystyyn ARVONTA. Voittona on 30 euron arvoinen lahjakortti Nosh:n verkkokauppaan. Mukana olet kommentoimalla tämän postauksen kommenttikenttään ja kysymys onkin seuraavanlainen:

Mitä lahjakortilla ostaisit?

Itse ostaisin lisää tätä ihanaa Pippuricollegea, sillä nyt kaupassa on myös mustaa. Kankaiden lisäksi on ilmestynyt uusi mallisto myös valmisvaatepuolella niin naisille kuin lapsillekin. Näihin pääset parhaiten tutustumaan Nosh-vaatekutsuilla.

Arvonta-aika päättyy  maanantaina 23.5.2016 klo 18.00

Onnea arvontaan ja mukavaa loppuviikkoa. Edelliseen postaukseen tulleisiin kommentteihin olen parhaani mukaan käynyt vastailemassa ja julkaisuja lukemassa :)

Yhteistyössä Nosh:n kanssa

Keltainen toukokuu...

...miks et sä jo tuu?

Tulihan se ja meinaa mennäkin yhtä nopeasti ohi. Anteeksi tämän kuun KELTAISEN teeman viivästyminen, on pientä hoppendaalia niin töissä kuin muutenkin elämässä tällä hetkellä. 

Huhtikuun blogiarvonnan voittaja on "Villapipo", jolle lähti Pyryharakkaa Ainolasta. Instassa Marimallinen voitti värityskirjan ja printin. Onnea heille :)

Keltainen on väri, johon itselläni on kausiluontoisia ihastus- ja inhoaikoja. Jo muutaman vuoden keltainen on ollut enemmän esillä, ensin sellainen lämmin leijonan keltainen, sitten pirteä ja kirkas sitruuna. Okra ja metalliväreistä kulta ovat juuri nyt  tapetilla olevia keltaisia.

kuva napattu pinterestistä, löytyy myös "Colors"-kansiostani.

Koska keltaista on ollut nyt paljon, ovat silmäni sen taas uudestaan löytäneet...ja ihastuneet. Raikas väri musta-valko-harmaiden kanssa, todellinen tehoväri turkoosin kanssa. Tummien kankaiden kanssa saa olla tarkkana, sillä usein on käynyt niin, että ne värjäävät keltaisen likaiseksi. Siitä sävystä en pidä. Keltainen saa siis mennä ääripäästä toiseen. Varsin hempeän kananpojankeltaisesta oranssiin tai okrasta hyvinkin vaaleaan rusehtavan keltaiseen. 

Yhden keltaisen ennätin ommella tähän postaukseen ja sävy on vanhan ajan keltainen/ keltamulta. Kangas on Verson puodista ja sitä on kolmessa värissä saatavilla. Tässä ruusukankaassa on kellertävä pohjaväri ja mustat tehosteet. Tykkään todella paljon. Mietin, että mitä tuttua näissä sävyissä on, mutta meidän kesämökiltä näitä värejä löytyy.

Eiliset häät tällä mekolla mentiin. Erotuimme joukosta, sillä pienillä tytöillä oli hulmuavia helmoja sifongista, organzasta ja tyllistä. No, olen hieman arkinen äiti ja tykkään, että vaatetta voi pitää muuloinkin kuin hienoissa juhlissa. 

Kaava on oma, aiemmin tein tällä samalla kaavalla Timanttipuu- mekon pitkillä hihoilla. Tähän kuositin puhvihihat, samainen pitsinauha on tuolla takana kuin aiemmassakin mekossa.

Esittelen tässä samalla myös oman häävaatteeni, vaikka se ei ole keltaista nähnytkään. Samalla arkisella teemalla, kuin tyttärenikin vaate. Tämän vaatteen tekemiseen liittyi kauhea aloittamisen tuska ja epäonnistumisen pelko. Ilman mokia ei maaliin päästy, mutta vaate oli lopulta päälläni häissä. Kaavana, aikaisemmin trikoosta tehtynä, on Burdan 05/16 lehdestä oleva malli, jota tulen taatusti käyttämään monen vaatteeni pohjana.  Tässä postauksessa kerron myös mokani ja huomioni mallin, kankaan ja materiaalin suhteen. MUUTOKSET: selän lyhennys ja olkasaumojen siirto, pääntietä avarsin hieman edestä. Yläosa koko 38, kavennus 36 alaspäin.

Kankaana Marimekon Luovi-pellava, jota ostin tämän kevään Ysmyiltä. Kangas on huikaisevan kaunis ja kankaan luonne tuli esille esipesun jälkeen. 

Moka : Pelonsekaisin tuntein leikkasin kappaleet kankaalta, kohdistelin sivuissa vaakakuviota parhaani mukaan ja YRITIN tsekata muutkin kohdistukset. Ompelin sivutaskut, olat ja sivusaumat. Päätin sovittaa ennen jatkamista. Kello oli siinä vaiheessa jo yli kymmenen illalla. Katsoin peiliin ja... kankaassa oleva iso sininen roiske osui juuri sopivasti haaruksiin. Näytin miehelle ja hän huomasi tämän kohdistuskukkasen välittömästi ja purskahti nauruun. Minä itkuun. Kangasta oli vielä, mutta ei suinkaan samanlaista raporttia. Purin tunikan kappaleiksi ja leikkasin uuden etukappaleen. Sivuissa kuviot menivätkin sitten niin kuin menivät. Ei tuo kuitenkaan ihan pahalta näytä. Sivutaskuista tuli todella siistit, kudottu tukikangas reunassa pitää taskun hyvin ryhdissään.

Kankaiden yö hiljensi ompelutahtia, kello oli jo aika paljon ja silmät harittivat. Päätin jättää tunikan ilman vuorta, vaikka alunperin sen suunnittelin tekeväni.VUORI toisi tälle mukavasti ryhtiä, mutta toimii myös ilman sitä.

Takana oleva poikittainen nauha pitää vaatteen hyvin päällä, mutta seuraavaan suosittelen nauhan TUKEMISTA tukikankaalla, varsinkin tällaisessa harvasidoksisessa pellavassa. Alunperinkin mietin keskitakasauman lisäämistä. Takakappaleet tuppaavat jäämään leveiksi kainaloista alaspäin.  Opettelen pitämään näitä väljiä malleja, mutta saatan kokeilla sitäkin vaihtoehtoa johonkin. Onhan minulla ylimääräinen etukappale, jos sen vaikka lyhentäisi.

Sitten vielä pari huomiota: Kädentiet olisi kannattanut myös tehdä tuetuilla ALAVAROILLA, nyt liekottavat. Saman huomion tein HELMAN suhteen, käänteeseen ehdottomasti tukikangas tai vaihtoehtoisesti kaksitaitteinen käänne. Se venähti ja alkoi liekottamaan pitkin iltaa. Tunika on nyt pesussa, korjaan ainakin helman, sillä tämä vaate ei kaappiin jää. Yksi MM:n kevyempi pellava ainakin odottaa syntymistään.

Housut ostin (By Pia's), koru on Kädentaitomessuilta (Tampere) ostettu, tekijää en muista. Nyt olen totaalisen ihastunut pellavaan ja sen rouheuteen, kangasetsinnät alkavat taatusti tämän kokeilun jälkeen.

Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäpätöisenä juttuna on hyväntekeväisyyshaaste, johon minut kutsuttiin mukaan. Villa&Villa- blogin kaksi puuhakasta naista, Minna ja Jaana, tempaisivat käyntiin tämän hienon haasteen. Etsintäkuullutettuna ovat vähävaraiset perheet, joilla ei ole varaa hankkia lapsilleen uusia vaatteita. 26 naista ympäri maata ovat valmiita toteuttamaan lasten toiveita käyttäen niitä taitoja, joita meillä on. Haluamme tuottaa ILOA OMMELLEN.  

Heidän blogistaan löytyvät ohjeet hakuprosessiin ja sieltä löytyvät myös mukanaolevat ompelijat.

Kaikki yhteydenotot villajavilla(at)gmail.com. 

Myös muutama kangaskauppa on lähtenyt haasteeseen mukaan ja he ovat luvanneet sponsoroida tarvittaessa kankaiden suhteen.

Laita sana kiertämään ja rohkeasti vain hakemuksia eteenpäin. 
Hyvää aurinkoista äitienpäivää kaikille!

Huhtikuun loppu+ arvontaa

Huomaan, että usein postaukseni julkaisu tapahtuu sunnuntai-iltana. Tähän on varmasti monta syytä. Takana viikonloppu, jolloin on mahdollisesti saanut jonkun kasan ommeltua ja kuvattua. Sitten on kuvien valinta ja muokkaus, johon minulta kuluu aikaa. Luulen, että teen jotakin ihan hölmöjä juttuja siinä välissä, mutta kun en muutakaan keinoa keksi. 

Huhtikuun postauksella kutsutaan kesää lähemmäksi, peipponen jo pongattu pihapiiristä. Tällä hetkellä kuitenkin sataa taivaan täydeltä räntää ja koko viikko vappu mukaan lukien näyttää hyiseltä. Kuvauksen jälkeen vaatteet on viikattu vaatehuoneen "kesävaatehyllylle" odottamaan käyttöä. 

Huhtikuussa tähän mennessä mukana olleet blogit ovat Kotikutoista, jossa suloinen mekkonen Paapiin kankaasta, Liljatar on taas aivan ilmiömäinen erilaisten voimistelupukujen tekijä. Katja ja Kakarat- blogissa on selkeä tyyli niin vaatetuksen kuin sisutuksenkin suhteen. Korukoukussa ja muussa- blogissa on kaksi sivustoa, toinen keskittyy koruihin ja toinen ompeluksiin. Villa Kiana ei onneksi antanut tässä kuussa periksi, vaan teki upean hupparin. Kaksoisneulasta- blogissa on Frozen- huumaa ja Pikkuakan tilkkuvakassa on huumaavan vihreä huppari sekä hurja vonkale. Ihaniterävelsin- sivustolla on värjättyä Nappinjan kangasta, näyttää hyvältä! Villanannan ideointi ei petä tälläkään kertaa ja kesän lempeitä tuulia odotellaan siellä. Hanna MI on taituroinut ihania lintuja sirkuttamaan sisätiloihin. Vaapulan haasteeseen pääsen itsekin tässä kuussa mukaan (en pääsekään, olen viikon myöhässä), siellä rokataan tyttömäisesti. Norpan kotona on tehty Mekkotehtaan Vilman kaavalla parikin mekkoa.Oili kirjoittelee ajatuksia Saksasta, siellä on vihertänyt paljonkin. Unelmallinen on luonut samasta kankaasta ylä- ja alaosan, toimii! Instagramissa #Mekkomeren ihanan vihreän juhlapuvun bongasin, #mniemi teki ihanan pitsihameen, #saanpas on niin tuottelias, etten perässä pysy :D. #outi.a on tyydyttänyt niin tyttären kuin miehenkin vaatetarpeet, #nuppuneula taituroi ihanan uimapuvun. #oili_ajatuksiasaksasta on tehnyt Art Gallery Fabricin kankaasta ihanan yöpuvun. #maijaeinon tyylitaju on taattua laatua ja #onninna1 on vaatettanut nuken.

Asiaan. Ensimmäisenä tutustutaan  Ainolan kankaista tehtyihin vaatteisiin. Ainola tarjoaa toisen tämän kuukauden arvontavoitoista  (toinen tulee Instagramiin).  Ainola tuottaa kotimaisten suunnittelijoiden suunnittelemia kankaita. Olen sieltä löytänyt monta suosikkia. Tällä hetkellä minua kutkuttaa Tarina-trikoo ja Vyyhti- trikoo tummapohjaisena. ja Siellä on muuten pala-ale, kannattaa kurkata tarjonta.

Värikäs Viidakko-trikoo (Elina Antila) kolahti heti. Siinä on hauska asettelu ja väritys. Tästä on ollut myös mustavalkoinen versio.

Viime kesänä ihastuin holkkihihaisiin kesävaatteisiin ja nyt sitten päivitin niitä uuteen kokoon. Ei ehkä ihan paras malli meidän neidille, mutta kiva tehdä välillä näitä "hihattomia". Ylälantion kohdalla kulkee nauhakuja, vaikka tässä mallissa ei kauheasti tarvitse vaatetta kiristellä. Caprit ovat Vaaka- trikoota Ainolasta.

Vaaniminen väsyttää.

Pehemiältä puolestani hankin kesää silmällä pitäen PikkuBO:n (Terhi Söderlund) suunniteleman digiprintin nimeltään Merihevonen. Printti on n 60 cm korkea ja kuvio ihanan iso. Tosin mallia piti hieman tuumailla, että sain käytettyä mahdollisimman hyvin kuvion.

Holkkihihaisilla mennään, itselläni uusimman Burdan tunika ja tytöllä sama kuin Viidakossa. Tosin leikkausvirheen ja nuukailun takia, siitä taisi tulla heti kättelyssä liian nafti.

Takana tuollainen nauha, joka pitää mekon päällä.

Hyrr, kylmä!

Sivussa on taskut ja kavensin helmaa alaspäin vielä lisää, jotta sain vaatteesta oikean muodon esiin. Kuvassa vähän värihifistelyä.

Tästä tuli kyllä kesän lempivaate!

Give me five :)

Messuilta ostin Indie Fabric:n osastolta Käpysen Riikinkukko luomujerseytä ja Sulat- jerseytä. Siinä toinen puoli on turkoosin sävyistä ja toinen violettia. Tyttö valitsi kankaat itse ja kesämekko oli toiveissa. 

 Kangas on tukevahkoa, joten aluksi tuo saumakohta jäi pömpölleen. Tein yläosaan etukappaleelle laskokset ja taakse sisäänotot ja kavensin helmakappaleita. Näin harteille ja rinnanympärykseen jäi tilaa, mutta tuosta saumakohdasta tuli sirompi

Kaikki lämpösäteet talteen!

Tämä vaate on nyt kaikista vihrein. Verson puodin Liitutaulu, niin kiehtova kuosi ja väristäkin tykkään! Uskon edelleen vihreän nousuun ja tämä kangas saattoi olla aikaansa edellä niin värin kuin kuosinkin suhteen. Puseron mallissa ei mitään ihmeitä tällä kertaa.

Sitten se ARVONTA. Tämä vaate ei ole vihreä, mutta kuosin näet tästä:

Ainola lahjoittaa arvontavoitoksi yhden metrin (1m) tätä Annika Nykäsen suunnittelemaa Pyryharakka- kuosia VIHREÄNÄ. Kangas läheteään Ainolasta, joten arvonnan päätyttyä  ilmoitan yhteystietosi sinne. Arvontaan osallistut kommentoiden tätä postausta ja kertoen kesävaatetussuunnitelmistasi.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy vappuaattona klo 18.00. 

Onnea matkaan!

Meinasin osallistua Vaapula-blogin haasteeseen, mutta se meni jo :D

NOSH:n naistenmallisto

NOSH SS2016 Naisten mallisto

Tervetuloa kevät ja ihanat uutuudet!

Noshin kangasmallisto se vain paranee paranemistaan. Ja itseäni viehättää juurikin aikuiseen makuun oleva kangastarjonta.Yhteensopivia kankaita, niin kuosien kuin yksiväristenkin kankaiden suhteen. Uutuuksiin pääset tutustumaan suoraan tämän linkin takaa, Klik.

Värihaasteen tiimoilta blogi vihertää huhtikuussa, joten valitsin tätä teemaa silmällä pitäen kankaat blogiyhteistyön merkeissä. Kummasti ostoskoriin päätyi muutakin, mutta niistä sitten jossakin vaiheessa enemmän. 

Kide- kuosi, yksi suosikkini NOSHI:n valikoimista. Ajaton, monikäyttöinen, puhutteleva, tyylikäs, laadukas. Petrooli on kaunis ja sekä sinisestä, että vihreästä pitävän pettämätön valinta. Aluksi luulin, että kuvio on musta, mutta lähemmin tarkasteltuna se on tummansininen. Sehän passaa ainakin minulle.

Kaavana tässä tunikassa on itselleni piirretty +8 väljyysvaroilla oleva mekkokaava. Pienensin hieman väljyyksiä, mutta tulin siihen lopputulokseen, että on syytä piirtää vain uusi kaava, jotta suhteet tulevat oikein (etenkin hihaan, sen istuvuuteen en ole vieläkään tyytyväinen). Etukappaleen väljyydet ovat rintamuotolaskoksessa ja pitkittäin taskun yhteydessä olevassa muotolaskoksessa.

Takakappaletta kavensin, mutta se olisi kyllä vaatinut keskitakasauman, jotta väljyydet olisi saanut ristiselän kohdalta pienemmäksi. Kehittelin vyön, mutta minun tasapaksulle vartalomallilleni ei vyötäröllä oleva vyö sovi. Väljistä malleista, jotka kuitenkin mukailevat vartalon linjaa, tykkään tällä hetkellä todella paljon.

Olen myös jumittunut näihin halkioihin pääntiellä...Hihat ovat 3/4 mittaiset, eli kesää kohti ollaan menossa.

Muita uutuuskuuoseja ovat Romanssi ja Juhla, molemmissa upeita värejä. Mukana kulkevat aina moni-ilmeiset raidat ja yksiväriset jerseyt, joustocolleget ja farkkucollege. Näistä on helppo koota itselleen sopiva kangaspaketti, jonka kanssa ei tarvitse yhteensopivuuksia miettiä. Laatukin on aina taattu.

Tämä vihreä on enemmänkin minun loppukesän värini. Silloin, kun aurinko on pienen päivetyksen kasvoille ja käsivarsiin tatuoinut. Mutta siis vuodesta toiseen, yksi lempivärini on tämä: Maastonvihreä, khaki tai oliivi, rakkaalla lapsella on monta nimeä <3

Punaisesta myös tuo tämän kevään mallistossa oleva  sävy "Tomaatti" on yksi suosikkini . Tämän väriyhdistelmän näenkin juuri loppukesän tomaattisadon aikaan. Tämä setti on täynnä kokeiluja, suurimpana mainittakoon housut, jossa on kaikki ne elementit, jotka housuihin kuuluvat: taskut, vetoketjuhalkio, vyötärökaitale, puntteja unohtamatta. En ole housuja tehnyt moneen vuoteen, joten ylitin ja haastoin itseni. Ei näistä ihan superit tulleet, mutta käyttökelpoiset kylläkin. Kankaana oliivi farkkucollege.

Hain tuollaista väljempää "boyfriend"-mallia. Pohjana tässä on SKK:n 1/16 malli 3 housut. Takakappaletta on kavennettu ja haarakoukkua on lyhennetty oikeaoppisesti (-89 muistiinpanoja seuraten). Lisäsin myös takakaarrokkeen. Vetoketjuhalkio jäi turhan ylös ja takataskut olisvat voineet olla pyöreähköt etutaskujen muotoja mukaillen.

Vyötä on pakko pitää, sillä vyötärön seutu jäi liian väljäksi. Teini ilmoitti kuvauksen tiimellyksessä, että sen vyön pitäisi myös näkyä.

Hauska ja opettavainen kokeilu oli tämä, ehkäpä tästä intoudun myös housuja tekemään ja myös peruskaavat niistä itselleni piirtämään. 

Oliivi, napakka ja hauskasti siftaava, jersey. Siitä tuli pusero. Olen tehnyt tytölleni muutaman tunikan tällaisella puoliraglanilla. Päätin sitten kokeilla sitäkin itselleni. Olemme kyllä niin eri puista veistetyt M:n kanssa. Hänellä on kapeat hartiat, minulla ladonovet, hänellä pyöreä peppu, minulla lattana, vatsa on kuitenkin molemmilla pömpöllään :D. Pienet rintamuotolaskokset oli pakko lisätä, vaikka ei se tällaisessa väljässä mallissa kai niin tarkkaa ole?

Paidan punainen lanka tuli myös muistikirjassa olevasta ideasta, joka on odottanut tovin ilmentymistään. Tätä voi kait alikempeluksi sanoa, chenille-tekniikkaa tässä hain, vaikka kerroksia on vain yksi.  Yksi intohimoni on kankaan struktuuri, siksi pidän neuleista. Koska ompelen, on keksittävä ideoita, jolla tätä struktuuria pääsen ilmentämään.

Vihreän kankaan alla on punainen pala. Ompelin ensin sen ulkoreunnojen mukaan kiinni ja sitten aloin vaan tikkaamaan ompeleita poikkisuunnassa. Päätin nukkua yön yli ja sakset otin käteen, kun sain aamusilmät parin kahvikupposen jälkeen auki. Aukileikkausten jälkeen silitysraudan höyry täysille ja koskematta kankaaseen annoin höyryn tehdä tuon rullaantumisen. Paranee varmasti myös pesun jälkeen. Tämä oli myös sellainen terapiaompelus, sillä sielu tuntuu olevan välillä ihan vereslihalla.

Jos et ole ompeluihmisiä tai haluat saada laadukkaita ja kestäviä vaatteita vaatekaappiisi, niin katsasta Nosh:n valmisvaatetarjonta tai järjestä vaatekutsut.

Pikkukakkosen vinkeissä oli viime kesänä tällainen idea: Maalaa pikkukiviä muistuttamaan mansikkaa ja laita ne mansikkamaalle. Kun lintu kopauttaa kovaa kiveä, ei se kuulemma uudestaan yritä näin huonoille apajille :D.

Hyvää alkavaa viikkoa sinulle! Pysy kuulolla, loppukuusta on tiedossa taas arvontaa.