RaisuRinsessa

Nro 2.

Siskonsa jalkanjälkiä kulkee hän.

Pinkkiä, helyjä kaikkea ihananaa hörhelöä, 

mutta mikäs tuolla on?

...vesilätäkkö ja PLÄTS!

Taisin kaivaa verta nenästäni, kun osallistuin perjantain Ikasyr- ylläriveiviin. Tiesin, että illan ohjelmassa oli muitakin juttuja, kuten mökkireissun pakkaamiset ja viimehetken lahjavalmistelut.

Juu, olin kyllä pessyt kankaan, hieman väritellyt sitä ja kaivanut kaavat esiin. Piti olla sellainen jouheva homma.

Housut valmistuivatkin joutusaan ja suunnitelmien mukaan. Kaavana uusimman OB:n Fabcy Striped/110cm. 

Yläosasta PITI tulla samanlainen kuin kamomillahepasta tehty tunika (lyhyemmällä helmalla). Mutta hyvä, pehmeä ja tähän sopiva kuminauha loppui eikä sitä näytä Suomesta saatavan mistään. Ylipäänsä pehmeitä kuminauhoja ei löydy. Tyssäsi sitten tuohon rypytyshommaan täysin. Leikkasin uuden, pienemmän. Ja ei onnistunut sekään. Lopulta minulla oli perusteepaidan kaavat, joilla sain justiinsa leikattua etu- ja takakappaleen. Homma tyssäsi lopulta sitten siihen, kun pääntiekanttauksen jälkeen huomasin, että takakappale on nurja puoli päällepäin. Luovutin. Ja lähdin mökille.

Tänään sitten päätin saada homman valmiiksi. En lähtenyt purkuhommiin, vaan sakset saivat tehtävän. Rouhea applikointi muva-raitaan.

Taakse jotakin kiintopistettä.

Sivusaumaan myös rypytystä ja tarkoituksella hiha eri raidalla.

Rinsessana olo on välillä rankaa, varsinkin kuumana hellepäivänä.

Mutta valmista on, uusi ylläri on tilattu!

Pionin tuoksua sinulle!

Haavi auki, hauki tulee

Mieleni minun tekevi,
	aivoni ajattelevi
	lähteäni laulamahan,
	saa'ani sanelemahan,
	sukuvirttä suoltamahan,
	lajivirttä laulamahan.
	Sanat suussani sulavat,
	puhe'et putoelevat,
	kielelleni kerkiävät,
	hampahilleni hajoovat.

Olen syntynyt Kalevalan päivänä ja jotenkin kansalliseepoksen kuvitus on aina kiehtonut minua. Olin täysin myyty tämän kuosin nähtyäni. 

Ja pitkästä aikaa tiesin mitä kankaasta tulee.

Haalari. Minulle. Ihan itselleni. Kiitos Leena Renko/Verson puoti ja Pehmiä.

Kangas oli vielä kauniinpaa livenä kuin kuvassa. Ihana savunsininen kera valkoisen. Täydellinen. Pehmeä.

Yläosa Burdan kaavasta  7/13, sama kuin mustavalkomekossa aiemmin. Housuosa on kuositettu salihousumaiseksi collegehousuista.

Yläosa osui nappiin heti, mutta alaosaa jouduin korjailemaan, kun en halunnut haaran roikkuvan puolessa reidessä. Ihan niin rento en ole :). Vyötäröllä on leveä kuminauha kujassa. Seuraavaan haalariin teen sellaisen kuosituksen, jossa yläosa on pidempi ja kiristys lantiolla. Siis näköjään teen seuraavankin.

Tykkään tästä kääntöolkaimesta.

Taakse silmukka pukemista helpottamaan.

Mukava kesäasu kertakaikiaan!

Kukkia ja mehiläisiä

Pitkästä aikaa osallistuin Savan veivinkeihin.

Ylläripussukka tuli tällä kertaa Pikkupiltin puodista, 

jossa on kivoja kankaita sekä silitysarkkeja.

Perjantaina sieltä paljastuikin keltaista nappikukkaa, sekä pienet palat valkoista ja mustaa silitysarkkia.

Täytyy myöntää, että ensimmäisenä tästä värimaailmasta minulle tuli mieleen amppari ja ajattelin, että niin varmaan monelle muullekin. Lopputulokset olivat kutenkin todella laajalla skaalalla tehtyjä luomuksia. Joillakin vaan välähtää. Itselläni löi aikalailla tyhjää. Tai itse asiassa oli liian monta vaihtoehtoa.

Kukka sai kaverikseen sinisen farkkujerseyn. Kaavakuositusta jouduin tosi paljon lopulta kaventamaan, koska pala ei leveydeltään riittänyt. Iso tyttö jo.

Valkoinen silitysarkki sai tehtäväkseen koristaa leggareita.

Pieni pala ja ehjiä kukkia muutama. Ei tarpeeksi koko lätsään, mutta laitettiin sitten farkkua kaveriksi.

Mustasta silitysarkista sitten amppari lippaan.

Olen samaa kuviota käyttänyt aiemminkin.

Pirpana oli tosi tyytyväinen asuun, etenkin amppari oli hänen mielestään makee.

Minulla oli ilo olla viikonloppuna ystävän ihanissa synttärijuhlissa. Hän on vihreän ystävä ja on innostunut itsekin ompelusta.

Hänelle tein lahjaksi Verson puodin joustocollegesta (Paratiisin puutarha) hupparin ja Käpysen Helmirouvasta t-paidan. Sujautin myös pari kaavaa mukaan.

On kiva antaa itsetehty lahja ihmiselle, joka osaa antaa arvoa sille. Ja onneksi hän tykkäsi!

Mitähän juttuja ensi viikko tuokaan tullessaan? Olisi kaikenlaista hommaa tuossa jonossa.

Applikaatioita ja EIKUNmekko

Tietää mitä tahtoo!

Siinä pitää olla auto, volkkari.

Kuplavolkkari.

Itsellänikin on ollut tomaatin punainen kuplavolkkari.

Talvella sisko raaputti ikkunaa sisältä auki, kun Tampereella kouluun mentiin. Lämmitys alkoi olla bueno, kun päästiin perille. Sillä reissattiin monet ikimuistoiset reissut.

Näitä syntyi kaksi, kun muuten olisi tullut parku.

Alottaminen aina haasteellista, mutta kun vauhtiin pääsee, niin kyllä se siitä. Meille jäävään harjoittelin ja verryttelin, mutta kummastakin on havaittavissa "käsityön" leima.

Pohjana Metsolan Aalto-joustofrotee, aika vinkura kangas.

Liivarin kaava oma.

Yhtenä veivinä viime vuoden puolella oli inspiroitua kuvista. Kaavotin silloin tuohon omaan mekkokaavaan taskumekon, joka sai lukuisista yrityksistä ja erehdyksistä johtuen nimen EIKUNmekko. Tämä mekko on nyt myös Verson puodissa myynnissä ja se on tehty Elisa Tuohimaan ihanaan Tuutti-kankaaseen. Makea juttu. 

Kuva: Verson Puoti

Syntytarinaan liittyvän bloggauksen löydät täältä.

Päätinpä tästä johtuen tehdä asian kunniaksi liivarin samalla idealla. Kankaana Verson puodin pinkki Sarka-joustofrotee. Valloittava kangas! Pään- ja kädentiet on huoliteltu tällä kertaa alavaroin kera framilonin.

Tähänkin tuli applikaatio. Kukka hyppäsi tuosta leggari- ja alavarakankaasta rinnuksiin.

Suurentelin tuota omaa mekkokaavaa ja tein sitten samantien Elisa Tuohimaan suunnitelemasta Seikkailu joustocollegesta tunikan.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, tästä tuli aivan ihastuttava. Tuo kuvio istui täydellisesti niin eteen...

...taaksekin

Tätä kangasta minulta vielä löytyy jonkin verran, haluaisin kovasti saada siitä itselleni kivan paidan, mutta samalla tavalla aseteltuna. Yksiväriseen yhdistettynä?

Seuraavana applikaationa olisi sitten sähkökitara :)

Keskustelu:

- Tuleekohan sitä kesää ollenkaan? totesin ääneen katselessani rankkasadetta.

- Ei tule. Tuon sateen jälkeen tulee joulu, sitten pääsiäinen ja vasta sen jälkeen tulee kesä, ilmoitti sammakkoprinsessa 3v.

Rypytystä ja mekkotehtailua

Kokeilua kokeilun perään,

siitä on tämä postaus tehty.

Tänään satoi räntää ja rakeita. 

Järkevä ihminen ompelisi jotakin lämmintä. 

Ennustan, että kesä tulee viimeistään elokuussa, 

kun hoidot ja työt alkavat.

Mallikelpoisen Emmi läväytti kaavakuositteluohjeet, jota halusin heti kokeilla, koska vaikutti niin hyvältä. Linkin löydät täältä. Emmistä oli Kodin Kuvalehdessä nro 12 juttua. Persoonallinen ja taitava ihminen.

Nappasin tuon oman mekkokaavan ja aloin kieli keskellä suuta kuosittelemaan. Sitten leikkuu ja uudestaan lukemaan ompelujärjestysohje, joka vaikutti niin simppeliltä. Itse asiassa kauhean montaa työvaihetta ei olekaan, tosin kannatti miettiä milloin vaihtaa rullapäärmeelle ja ompelukoneeseen neulan rypytystä ja kaksoisneulaommelta varten.

Niin tykkään! Älykäs juttu.

Verson puodin Muisto. 

Tähän mekkoon on jo talletettu tämän kesän voikukkamuistot.

Helma edestä lyhyempi kuin takaa.

Niin ihana Selian digiprintti viime kesältä on marinoitunut vuoden. Nyt oli joutsenten aika. Hieman levensin tuota olkaosuutta ja helma on printin takia lyhyempi. Tällä kertaa helmassa rullapäärme.

Tällä samalla kuosittelulla syntyi myös koossa 86/92 cm Bambi-mekko (kun sain kerran vapaat kädet toteuttaa) ja syntymäpäivälahjaksi menossa on 104cm koon Siiri ja Myyry. Olenko jo sanonut, että tykkään tästä mallista?

Piirtelin myös toisen mekkokaavan, singoala-tyyppisen. Tallinnasta olin ostanut kapeaa ja pehmeää kuminauhaa, jota tässä kokeilin. Ufolaatikosta löytyi viime kesältä yritys, joka ei onnistunut. Helmaosasta ja hihoista sai kankaat tähän. Ensimmäisestä tuli aivan liian suuri omalle tytölle, mutta onneksi käyttäjä löytyi naapurista.

Tässäkin mallissa on käytetty rullapäärmettä ja kumpparirypytystä. 

Pienennys ja neiti-TOMERA tokaisi:

"Missä se minun pinkki heppamekkoni viipyy?"

Eli siitä sitten.

Pitihän sitä vielä kokeilla erinäisiä rypytyksiä myös alaosiin.

On kuminauhaa, alalankakuminauhaa, framilonia ja pitsikumpparia.

Jos olet lukemisessa tänne asti päässyt, niin onneksi olkoon!

Punavalkoista

Raikasta Muumi-mammailua

Tänään tarjouksessa valkoisia kanankoipia :)

Jo viime kesänä ihastuin tähän Verson puodin joustofroteeseen, jonka kudontatapa on ilmava. Tästä on siis syntynyt jo mustavalkoinen migreenimekko ja tytölle ihanainen keltavalkoraidallinen mekko. Löytyvät linkkien takaa.

Punavalkoisesta tiesin mitä haluan. Rantamekon, joka on mukava pukea nopsasti päälle. Ei liian tiukka. Maximekkoon ei kangas riittänyt, joten siitä tuli tällainen.

Kaavat ovat todellista sekamelskaa, kun olen ottanut oikeastaan kaikki osaset sieltä sun täältä. Ja totuus tulee lapsen suusta:

"Äiti sinulla on Muumi-mamman asu."

Nuo koivet kaipaisivat hieman väriä pintaansa :). Rusketun tosin huonosti ja hitaasti.

Tuon yläosan ja alaosan yhdistyskohtaan olen tehnyt ohuemmasta trikoosta kuminauhakujan. Huppukin olisi tullut ryhdikkäämmäksi, jos olisin vuorittanut sen.

Koska minulla on tarve saada kangas loppuun (pienet tilkut, joista voi joskus tehdä jotakin...niitä on), niin tein tytölleni oikean Kippari-Kalle topin. Lanteilla on kuminauhaa ommeltuna suoraan kankaaseen.

Pikku hiljaa ja vähän väliä

Valmistuu jotakin.

Jos tämä loma antaisi taas tilaa luovuudelle ja ajatuksenjuoksulle. On järki vähän jäässä ja teen ihan kardinaalimokia tuon tuosta.

Kirjoitin oikein työlistan tuohon ompsun seinälle ja siivosin. 

Tämä setti on saanut alkunsa jo laneilla. Nyt sitten valmistui kera ajatusvirheen. Paitaan ajattelin tehdä Tehtaamon Tiinan ohjeen mukaisesti rusetin ja tuon frillan. Tekiessä tajusin, että kankaan pitäisi olla molemmilta puolilta samanlainen... No laitettiin sitten näin.

Paidan helmassa on kuminauha. 

Shortseissa piisaa väljyyttä, mutta sopii hyvin hömppähousuiksi.

Kaava on Hand om Arbete- lehdestä. Lasten koot pitävät aika hyvin kutinsa, mutta aikuisten koot ovat isoja.

Sain ompeluystävältä pienen palan ja tilkkuja Marimekon pisaratrikoota. Palasta sai taas tällaisen hellepuseron.

Ikasyrin Blossom- trikoosat tuli itselleni tunika, joka on ommeltu moneen kertaan. Uusi kaava, eikä tarkistusmittauksia. Mutta nyt en enää purkaa, vaikkakin tuota rinnanalusta pitäisi hieman korjailla.

Kangas on aivan ihanaa, siksi motivaatio vastoinkäymisistä huolimatta suuri.

Pieni pala riitti vielä svengileggareihin :)