Eivät jättäneet rauhaan!

Kokeilua, korjailua, pähkäilyä, kuositusta, pahoja sanoja, 

ratkojan ratinaa,

jotakin syntyi, mutta ei sitä mitä piti.

Tytölle olen noita omia mekkoja piirrellyt ja kuositellut, mutta vasta hiljattain uskaltautunut siirtyä aikuisen kokoon. 
Tytön tunika löytyy täältä

Ajattelin jatkaa ja syntyi

Hömp'sis- tunika naiselle.

Ei ole vielä täydellinen, mutta jos tuosta jatkaisi jalostusta.

Tunikan idea on nuo taskut ja muotokieli jotenkin innoitti valitsemaan Käpyseltä osteun japanilaisen 

Miszkomaszko:n

Suomu-trikoota. Tätä ei enää kaupassa ollut, joten riskillä mentiin.

Seuraavaan versioon pienempi tuo taskujen väli, vastalaskokset osoittautuivat hyviksi myös tytön tunikassa.
Yläosaan oli myös laitettava pienet rypyt, että sain korjatun ja kurotun osan sopimaan tuosta kohtaa. Sitten en tiedä oliko tarpeellista, mutta laitoin rintoje alle pienen alalankakuminauharypytyksen (piiiiitkä yhdyssana).
Näillä mennään. Latasin muuten nyt kuvat PGN:n muotoon ja pienensin niitä. Pitäisi mennä jonnekin kurssille oppimaan lisää.

No, sitten olisi tämä, josta ei todellakaan tullut sellaista, jota luonnoksissa kuvasin :D.

Tehokkaasti istuskelin lattialla ja kuosittelin.

Päin mäntyä.

Mutta siitä tuli jotakin ihan muuta.

Ainoa yhtäläisyys on se, että toisella puolella on lepakkohiha ja toisella istutettu.

Ei pitänyt tulla rypytyksiä, mutta tähän tuli.

No, kaikessa yllättävyydessään ihan hauska vahinkolaukaus.

Taidan lähestyä Tehtaamo- blogia, jos tuo uusinta ei tuota tulosta.

Kaavojen piirtämisen ja kuosittelun etuna on se, että samalla on pakko miettiä mitä, miten ja milloin teen mitäkin. Oikeastaan se tärkein työ kokonaisuutta ajatellen. Valmiissa kaavassa sitä luottaa liikaa siihen, että kaikki on bueno.

HommaHuone jatkaa harjoituksia kaikilla osa-alueilla.