lauantai 11. lokakuuta 2014

Processing..error...done

Ja alkaa taas alusta

Sanotaan, että ajattelu alkaa ihmetyksestä ja siitä seuraa oppimista. Parhaiten myös oppii ja oivaltaa, kun opettaa muita. Tässä kävi niin. Murtoluvut ja neulonta/kavennukset laittoivat soveltamaan asioita omiin tarpeisiin.



Alkaa taas pipokausi ja aloin miettimään kaavoja. Pipot ja päähineet eivät ole helpppoja. On tietysti sellaisia kasvoja ja päitä, joihin sopii kaikki. Minulla ei ole. Olen vähän kyllästynyt niihin superlörtsöpipoihin. Samoin materiaalit mietityttivät, mikä malli/kaava esim collegelle, neulokselle, merinovillalle?

Tästä postauksesta tulee sitten kokeilureportaasi, eikä finaalissa olla vieläkään. Idea tähän tuli siitä, kun aloin kuvata muistini tueksi ja nähdäkseni pipon olemuksen päässäni. 

Kun ei ole varmaa tietoa ja taitoa, on vain kokeiltava, erehdyttävä ja jatkettava.

Peruspipon kaavan piirsin ja kuositin pari vuotta sitten. Nyt halusin samanlaista pyöreyttä mitä on neulotuissa pipoissa, joten ns.kavennuksia piti saada enemmän. Otin siitä perusmuodon ja leveyden. Tuo viivaimen yläpuolinen osuus on kuin puoliympyrä...
Lyhensin myös pituutta.
Jakolaskuakin tarvittiin...
Nuo aiemmat, paitsi ryppypipot, olen tehnyt niin, että vain takana on sauma. Kun laitoin kaavat vierekkäin, totesin, että tätä mallia ei voi laittaa kyllä taitteelle. Eteen olisi tullut tosi syvä muotolaskos.
Kokeilin ensin trikoolle ja sitten jc:lle...
Eli tämä on tehty niin, että molemmilla sivuilla on saumat, ja olin niin varma onnistumisestani, että lättäsin tuon pitsinkin paikalleen.
Kuvien kautta lähempi tarkastelu ei antanutkaan aihetta iloon.

Pipo kinnasi ylempää ja koska minulla on tosi lattana takaraivo, niin tämä malli vain korostaa sitä.
Tästä seurasi seuraava kaavamuutos:
Ja lopputulos oli tämä:
KORVAT
Kiinnitin huomiota myös noiden muotolaskosten suuntaan, jotenkin liian suorat. Seuraava korjaus, alla vanha kaava, päällä uusi. Myös korvaosuus poistui.
Nyt kokeilin, miltä pipo tuntuu, kun sen vetää päätä myöden ja ajattelee sen olevan vain yhden sauman pipo. Mielenkiintoinen, ei ne neulepipon kavennukset noin mene.

Seuraavat muutokset. Yllä aiempi kaava, alhaalla muutettu taas muotolaskosten suuntaa.
Tämä kaavan kokeilin taitteelle ja paksulle jc:lle.
En ole vieläkään täysin tyytyväinen, mutta nyt aivot nyrjähtivät väsymyksen puolelle.

Mutta summasummarum:
1. Notkeassa trikoossa onnistuu malli kuin malli paljon paremmin
2. Mitä paksumpi ja jähmeämpi materiaali, sen enemmän kaikki mutkat ja möykyt näkyvät ja pipoa on vaikempi saada asettumaan.
3. Harjoitukset jatkuvat ja taidan tutkailla noita neulejuttuja tarkemmin.
4. Mahtaako tällä muotolaskossuunnalla olla mitään merkitystä?
Kokeilut koosteena
Ja tässäkin olisi yksi pää vailla uusia pipoja :)

23 kommenttia:

  1. :D Tämä on vähän niin kuin mun pikkarikaavan testailu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivorikkaana tulin jo heti lukemaan, että nyt kaavaexpertti aukaisee minulle viisaudet :).
      Mitenkäs testailut edistyvät?

      Poista
    2. Pikkarit on hyvät ja keksin tähän pipo-ongelmaan ratkaisun myös! Ainakin teoriassa. :D

      Poista
    3. Pidä nyt sitten minua löysässä hirressä tietoinesi :D

      Poista
  2. Mahtava postaus ja uskomatonta sinnikkyyttä. Jäänen odottamaan sitä Ultimate Pipokaavaa. Itselleni sopii lörpät ja rutut...en taida muita kokeillakkaan. Hauska postaus-hyvä mieli :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jokaiselle on oma piponsa ja jokaiselle pipolle omansa käyttötarkoituksensa . Mutta nyt se kaava on älytty ja jatkojalostus alkakoon.

      Poista
  3. Monta hyvää yritystä eivätkä nämä toivottavasti käyttämättä jää.. Minä edellisen kommentoijan tavoin käytän lörppiä ja ruttuisia ja minusta ne sopivat monelle muullekin parhaiten. Henk koht en pidä päätä nuolevista kupolimalleista eikä semmoisia mun "tehtaasta" synnykään sen paremmin itelle,lapsille tai tuttavillekaan. Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä osa varmasti päätyy tuon lörppäpipokokeilujen joukkoon ja jos löytyy pää, johon passaa, niin käyttöön vaan.
      Jokaisella on oma makunsa ja arvostan sitä. Samoin käyttötarkoitus ratkaisee tosi paljon päähineen osalta. Kupolimalli sopii hyvin kypärän alle ja esim hiihtoon. Aion myös kuosittaa sellaisen korville tulevan mallin, jossa tykkään enenmmän istuvasta yläosasta.

      Poista
  4. :D mun kaavani on niin että ne eivät mene symmetrisesti ne sisäänotot vai miksi niitä nyt kutsutaan, koska pää ei ole pyöreä. mullon kaava jossa se leikattu kolmio on muodoltaan kevyestä sisäänpäin kaarevan v-muotoinen ja enemmän takaraivolla kuin keskellä päätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lisäksi se on lattanampi edestä kuin takaa ja leikkaan sen taitteelta joten taakse tulee vain yksi sauma.

      Poista
    2. Päitä ja kasvoja on monenmuotoisia, sen huomaa jo silmälasivalinnoissakin. Pitääkin tutkailla tuota sinun malliasi tarkemmin, itseasiassa tuo peruslörpän etu- ja takaosa ovat erilaiset, juuri tuosta mainitsemastasi syystä.
      Nyt on kaava tehty siihen malliin, jota lähdin metsästämään. Itseasiassa alkutilanne oli juuri se, mutta en luottanut siihen. Mutta näin sitä oppii ehkä parhaiten :)

      Poista
  5. Sinnikäs nainen! Jospa sinnikkyytesi palkitaan. Unikuun pipo on kyllä istuvan oloinen. Vakoilepa sieltä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kokeilen sitäkin ja nyt on kaava muokattuna juuri siihen malliin jota etsinkin!

      Poista
  6. Nostan peukkua! Sä oot jaksanut tehdä ison työn istuvan pipon eteen, minä vaan luovutin :). Tuossa Unikuun pipossa nuo muotolaskosten suunnat kuulostavat siltä, että voisivat toimia. Minä olen äärimmäisen vähän pipoja tehnyt, pojalle lähinnä. Mielenkiinnolla odottelen, miten täydellinen kaava siellä syntyykään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pipot ovat oikeasti vaikeita, jotta ne näyttävät hyvältä. Oma pää on ainakin sellainen outo. Nyt on avaimet löytyneet kaavaan, siitä sitten erillinen postaus :)

      Poista
  7. Pipo on yllättävän vaikea, vaikka se onkin näennäisesti yksinkertainen. :) Kiva seurata kokeilujasi!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ajattelin nyt tuoda julki, ettei hommat ole aina niin yksinkertaisia, vaan syntyyn vaikuttaa aika paljon erilaisia seikkoja. Mutta tykkään päihkäillä. Kaava löytyi, siitä sitten oma postaus.

      Poista
  8. Oi mitä sitkeyttä! Itse länttään sen pipon vaan päähän ja oon tyytyväinen, etten itse sitä voi katsella kuin satunnaisesti peilistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta, jos sinulle vaan sopivat kaikki länttäykset :D

      Poista
  9. Hauska seurata itse prosessia, kun yleensä blogeissa on näytillä vaan lopullinen vaate! Toivottavasti kaava onnistuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mietin, että jaksaako kukaan näistä jorinoista kiinnostua, mutta se taisikin olla ihan hyvä juttu. Pitääkin tässä kerätä aineistoa seuraavaa postausta ajatellen.

      Poista
  10. Ihan huippupostaus! Juurikin mielenkiintoista päästä seuraamaan prosessia eikä vain valmista työtä. Itse kun tyydyn pipoon, joka pysyy päässä, niin onhan tämä mielenkiintoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kannustuksesta. Valmiin työn takana on usein aika paljon kaikenlaista sälää, ainakin minulla :D

      Poista

Kiitos, kun kommentoit :)