maanantai 9. tammikuuta 2017

Se on pusero

Se on collegepusero

Talvella sitä tekee mielellään hieman paksummasta materiaalista vaatteita. Joustocollegea on nyt muutaman vuoden saanut, muistan ihastuneeni siihen materiaaliin ostaessani ensimmäiset Me&I pökät. Markkinoille on tullut myös erilaisilla neulontatavoilla tehtyjä collegeja, joissa kankaan struktuuri antaa kivan efektin.

Nosh:n pippuricollege (100% puuvilla) on kyllä yksi suuri suosikkini tällä hetkellä. Kangas ei oikeastaan jousta paljoakaan, joten käyttötarkoitus on mietittävä sen mukaan. Tyttäreni on vannoutunut mekko/tunika+ leggari käyttäjä, lähes kaikki housumaiset ja puseromaiset jutut hän hylkää nyrpeällä katseella. Päivähoidossa tosin juurikin housut ja paita ovat käytännöllisiä ulkovaatteiden alla. Tämän seuraavan setin hän hyväksyi kyllä mukisematta, oli tarpeeksi tyttömäinen. Omaa silmää miellyttää myös tämä reipas, mutta herkkä kokonaisuus.
Sekä raidallinen, että yksivärinen kangas ovat Nosh:n pippuricollegea. Yksivärinen on puuteriroosaa, ehkäpä hieman rusehtavampi livenä kuin tässä kuvassa. Raita on väritykseltään mustavanilija. Paidan etumukseen applikoin pupun korvat ja kasvot.
Pitsit ovat "perintöpitsiä" mummuni aarrelaatikosta. Resorit on ommeltu kahdella eri värillä, nekin Noshin. 

Housut on kuositeltu väljemmiksi, puntissa rypytystä ja taskunsuissa pitsiä. Vyötäröllä on leveä kuminauha resorikaitaleen sisällä.

Verson puodissa järjestettiin taas Ompelukerho. Siinä puoti myy jotakin yllätyskangasta sopuhinnalla ja määrittelee lisäohjeistuksen ja aikataulun. Aikataulu on ihanan väljä, sopii kaikkea muutakin kuin ompelua tekevälle. Tällä kertaa paketista paljastui oikea jymy-yllätys! Puoti oli painattanut suosittua Sielunlintu-kuosia hopeapainatuksella. Koska olin kultaisesta tehnyt itselleni, niin tällä kertaa oli tyttäreni vuoro. Hänen ensisijainen toiveensa oli pipo, jossa on "sitäsellaistatosilämmintäjapehmeetä"-kangasta sekä tupsu. Se kangas oli siis merinovilla, kun pyysin näyttämään mitä mahtoi tarkoittaa.
Ensimmäisestä tuli liian pieni ja tästä toisesta ehkäpä himpun verran liian iso. Itse asiassa tämä pipo teetti eniten töitä! Ensin kokomoka, sitten uuden kaavoitus, heijastinlangan etsintä (jota ei siis koskaan löytynyt) tupsunlangan sekaan ja pari ompelullista söhrintää. 
Ennen pipon leikkaamista toki mietin monia erilaisia vaihtoehtoja kankaasta tehtäväksi. Peruutin saksineni monta kertaa. Lopulta päädyin alkuperäiseen suunnitelmaani, vaikka muiden ompelusiskojen aikaansaannoksia seuratessa, ne frillatkin olisivat onnistuneet tästä kankaasta. Ja siitä tuli sitten paita, pitkä sellainen.
Sielunlinnun kaverina on hopeaglittericollege Nappinjalta. Harmi, etten ole enää vastaavaa löytänyt lisää. Tämä pieni palanen hupeni tähän. Sivusaumat on tuotu eteen ja helmakaitaleissa on pienet halkiot. 

Edessä on myös tasku, jota ei ihan heti huomaa.

Taakse pieni kaarroke Sielunlinnusta tasapainottamaan harmaata pintaa. Ja taas äiti tykkää 😁.

Vielä oli paloja käytettävissä. Mietin yhtä ideaa omaan vaatteeseeni, mutta emmin sen toteutuksen (ja onnistumisen) kanssa. Siinä sivussa tuli selailtua työkalenteria ja silloin välähti! Siihen kannet, sellaisia en ole saanut koskaan aikaiseksi tehdä vaikka kuinka on pitänyt. Tällä hyvin yksinkertaisella, mutta suuren kynnyksen työllä osallistun Unelmallisen blogihaasteeseen. Haasteessa on tarkoitus tehdä/ oppia jotakin uutta. 
Näin jälkiviisaana kangas olisi tietenkin kannattanut tukea tukikankaalla ja vuorittaa, mutta menee se näinkin.
Pieni pala kummitteli edelleen lattialla ja päätin päällystää myös passini kannet. Kangas edustaa minulle suomalaisuutta hyvin paljon. Sellainen kalevalainen meininki, hohtavat hanget ja veet...
Taitteisiin pala ei enää taipunut, joten "kanttasin" reunat hopeanauhalla. Ei ihan siisteintä ompelujälkeä, ompelukoneeni on surkea syöttämään kangasta.

Näin tällä kertaa, ihanaa loppuviikkoa sinulle.


sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Värihaasteen viimeinen postaus

Tervetuloa uusi vuosi 2017 💥
Edellinen menikin huimaa vauhtia. Vuosi sitten mietin blogille jotakin ohjenuoraa ja päätin lähteä kokeilemaan koko vuoden mittaista haastetta. Värit päätyivät olemaan se juttu, jonka ympärille kuukauden aiheet kietoutuisivat. Arvonnoilla on ollut hieno lisäarvo ja kiitänkin yhteistyöstä Tyyne-Esteriä, Nappinjaa, Koot.fi, Ainolaa, Nosh:a, Pehemiää, Seliaa, Verson puotia ja Ommellista. Erityiskiitos myös äidilleni, joka neuloi monet hienot arvontavoitot. Minusta on hienoa mainostaa kotimaista yrittäjyyttä.
Täällä blogissa on eletty omaa elämää ja Instagramin puolella omaa. Täytyy myöntää, että instan helppous vei osaltaan blogikirjoittamisen terävintä kärkeä mennessään. Ihan alkujaan mukaan ilmoittautuivat kaikki nämä blogit:
http://pikkupioni.blogspot.fihttp://hannannamit.blogspot.fihttp://virvalilja.blogspot.fihttp://kakaranhymy.blogspot.fi,  http://kotikutoista.blogspot.fi, http://ajatuksiasaksasta.blogspot.de, Mekkomerilla.blogspot.fihttp://leipoenjaneuloen.blogspot.fi, http://katteinjalet.blogspot.fi, http://ilollatehty.blogspot.fi, https://cause2wear.wordpress.com, http://ouskuntekeleet.blogspot.fi, http://nuttunainen.blogspot.fi
Erityiskiitokset kaikille niille, jotka jaksoitte kommenttikenttään jättää oman postauksenne linkin. Tällä tavoin itsekin pystyin paremmin kärryillä ja vierailemaan blogeissanne. Täällä on monta blogia, jotka ovat joka kuukausi postanneet värihaasteen tiimoilta. Myös Saumanvara-ompeluryhmässä on ollut ahkeria mukanaolijoita. Huomasin, että loppuvuotta kohden omakin ehtivyyteni väheni huomattavasti, näkyy postausten määrässä ja vierailuna teidän blogeissa. Anteeksi.

Värillä on edelleen väliä, ehkäpä tämän kuluneen vuoden aikana olen tullut vielä enemmän tietoiseksi siitä, mitkä ovat ns. omat värini. Oman tyylin etsiminen on hyvässä vauhdissa ja sen tiimoilta jatketaan tänäkin vuonna. 
Tässä alkuvuoden teemat: 
Tammikuu: sinisen kaikki sävyt
  Helmikuu: pastellisävyt
  Maaliskuu: vastavärien voima ja kontrastipari musta-valkoinen
  Huhtikuu: vihreän kaikki sävyt
  Toukokuu: keltainen ja oranssi, yhdessä tai erikseen
   Kesäkuu: turkoosi eri muodoissaan+ mihin väriin yhdistäisit sen?
Ja tässä loppuvuosi: 
Heinäkuu: valkoinen ja vaaleat sävyt
  Elokuu: murretut värit
  Syyskuu: ruskean erilaiset vivahteet
  Lokakuu: musta ja harmaa
  Marraskuu: violetin ja lilan sävyt
  Joulukuu: punaisen kaikki sävyt sekä metallisävyt
Tässä vielä joulukuun lopun ompelukset, ripaus punaista tarjoillaan vielä. Tämä Ommellisen/ Elina Antilan Babushka Deer on niin naivistinen ja överi, että yltää oikein hyvin makumieltymyksiini. Tyttäreni mielestä kangas on niin IHANA!
Malli on taas kerran kuositettu peruskaavasta. Takana tällä kertaa poimutus helmassa koko matkalta.
Edessä hieman poimutusta sivulla (pupulle tuli ryppyotsa) ja hihatkin kuositin niin, että pyöriölle sain hieman nostetta. Kertaalleen ne purin, sillä olan pitää olla just oikean pituinen tämäntyyppisissä hihoissa. Ei näytä hyvältä, jos roikkuu.
Samaisesta kuosista on myös riisutumpi versio olemassa, Deer, musta. Päädyin holkkihihaiseen paitaan neuletakkien alla pidettäväksi. Sieltäpä saavat sitten kurkkia maailmaa. Nyt ei vain ollut sopivan sävyistä neulosta neuletakkia varten.
Lopusta kankaasta päätinkin sitten toteuttaa jotakin ihan muuta kuin vaatetta...
Tyynyt ovat 40x40cm ja ylhäällä on vetoketju. Päällisen mitat ovat n 37x37cm, sillä trikoo joustaa eikä liian isot päälliset näytä hyvältä. Tuli oikein söpöt tyynyt ❤
Ommelliselta on myös tämä ihana ruutumerino peräisin. Kuinkahan monta kertaa peräännyin saksieni kanssa, koska pelkäsin epäonnistuvani! Toki tätäkin on valitettavan paljon pienennetty alkuperäisestä kaavotuksesta ja kangasta meni hukkaan...
Kangas on leikattu vinoon langansuuntaan ja on mallia "hölttä".
Kauluksessa ja hihoissa on käytetty kankaan nurjaa puolta. Kaulusta vielä mietin, purkaisiko pois, kun tuli turhan ahdas. Ajatuksena oli siis sellainen matala, mutta leveämpi kilpikonnakaulus. Kangas vain loppui kesken.
Mutta siis, tällainen vaate on niin minua! Viihdyn sen sisällä oikein hyvin. Takaa helma on hieman pidempi kuin edestä.
Nyt sitten päästään lupaamani arvonnan pariin. Sinulla on mahdollisuus voittaa itsellesi reilu metrin pala tätä ihanaa Babushka Deer- kangasta.
Osallistut arvontaan kommentoimalla tätä postausta, kerro vaikka mitä käsitöihin liittyviä suunnitelmia sinulla on. Muistathan jättää myös yhteystietosi, jos niitä ei profiilin yhteydessä ole mainittu.

Arvonta-aika on 1.1.2017-6.1.2017.
Arvonta on päättynyt ja kankaan voitti Katja/kakarat- blogin kirjoittaja. Onnea!

Hommahuone ja värihaaste kiittävät ja toivotan sinulle mielekästä, värikästä ja käsityörikasta uutta vuotta 2017.
p.s. Instan puolelle on tulossa uuden vuoden kunniaksi pika-arvonta ja jotakin Detail- teemaa on kehitteillä. Keväästäni on tulossa kiireinen, joten en uskalla luvata kauhean säännöllisiä juttuja ja haasteita. Tekstitkin näyttävän menevän miten sattuu tässä postauksessa, blogger ei tykkään copypastesta...

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kooste joulukuun ompeluksista

Tässä tulee nopea kuvakooste joulukuun ompeluksista, jotka eivät ole tänne ennättäneet. Muualla niitä onkin ollut nähtävissä.

Verson puodin ompelukerhossa oli tällä kertaa tarjolla kangasta aikuiseen makuun. Kangas on nimeltään Lentävä matto ja bysantilainen tunnelma siitä itselleni virisikin.
Kankaassa on kauniit värit, mieleeni tulee -90 luvun opiskelijakämppäni. Tähän vielä lisukkeeksi okraa, niin paletti on valmis. Kudoin itselleni matot, joista löytyi vihreää, violettia ja okraa. Pääntielle hieman Nosh:n farkkucollegea.
Pikkujouluihin oli tarve hieman fiinimmälle puserolle. Kaapista löytyi Verson puodin kultapainatuksella olevaa sielunlintua. Burdasta löytyi hyvä kaava. Säästelin kankaasta soiroa tytön vaatteeseen, joten omasta tuli aika lyhyt.
Malli on yksinkertainen ja pääntiellä on tuollainen solmuhässäkkä. Ja kangas on ♥♥♥
Joulu oli jo ovella ja Verson puodin "Joulujemma" (kalenterikangas) vielä tekemättä. Äkkiä pienellä helmatwistillä tunika joulun odotukseen. Kasvunvaraa sen verran, josko vielä ensi vuonna päälle mahtuisi. 
Helma on tehty alavaralla "jemmojen" muotoja mukaillen.
Joulua edelleen Verson puodin kankaista. Itselleni joulutunika ihanasta puolukkaisesta Nurinkurin. joustocollegesta. Mietin pitkään, mikä tässä kankaassa aiheuttaa sellaista tuttuuden tunnetta, mutta sitten keksin. Lapsuudenkodissani meillä oli näitä sävyjä oleva sohva, struktuuri ja väritys samantapainen. Kaava on oma.
Kangasarvonta olikin jo instan puolella ja toivottavasti se on jo ennättänyt voittajalle. Mummolan tuntu on myös Verson puodin klassikkokangas, toimii monissa eri värityksissä. Raidoitus on minun makuuni.
Ainolan Metsänsirkusta olenkin säästellyt, koska juurikin tämä väritys kuosissa on ihana. Kuositin uuteen kokoon tunikan, pitää vielä vähän fiksata.

Kangas on myös oivaa tonttulakkiainesta.
Tätä seuraavaa settiä on tarkoitus pitää muulloinkin kuin jouluna. Kangas on Selialta ja yhdestä raportista sai aikaiseksi frillahelmaisen paidan ja kaveriksi hameen Noshin raidasta.
Sitten päästäänkin joululahjoihin. Tällä kertaa pitäydyin yöpaitasektorilla ja tilasin Nappinjalta raportteja. Niin ihania kuin ne ovatkin, niin tuottavat aina päänvaivaa yhdistelyjen kanssa. Tässä pitkässä yöpaidassa kaverina on Nappinjan pikkukivet.
Noshin kudotut raidat ovat pelastaneet minun monesti ja niin kävi tälläkin kertaa. Kummipojalle pyjama...
...naapuriin...
...teinille
...isännälle...
(hyvä kaava edelleen hakusessa, ei ihan mennyt nappiin tämä)
...pojalle...
Tämä näytti kelpaavan oikein hyvin, siitä voi olla kyllä iloinen. Kangas on meleerattu harmaa, pimeät kuvauspäivät pistävät laittamaan hieman valoa.
Pipoja tein aika paljon. Päikyn tädit ja työkaverit saivat valita mieleisensä korista.
Postiluukustani kolahti myös ihana joulutervehdys Korukoukussa-blogin pitäjältä 💗. 
Joulukuu ja tämä vuosi lähenee loppuaan ja niin myös #varihaaste2016. Vielä on tulossa ainakin yksi postaus haasteen tiimoilta ja arvontaa. Pysy kuulolla.