maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kipin kapin kevättä kohti

NOSH organics, kevään uutuuksia!
Spring 2017!

Nosh:n uutuuksia odotan aina ja siinä odottelun lomassa ompelen useinkin heidän kankaistaan kaikenlaista mukavaa päällepantavaa. Kevään väripaletissa on pehmeitä  keltaisen, sinisen, vihreän ja punaisen sävyjä. Mukana menossa myös erilevyiset raidat ja laadukkaat yksiväriset kankaat. Ja paljon ihania uutuuksia on tulossa tällä viikolla 😍.

Tämä postaus venyi ja vanui, sillä sopivan värisen vetoketjun löytäminen tuotti tuskaa. Lopulta tilasin sen nettikaupasta, mutta sen kotiutuminen kesti 10 päivää...vähän turhan pitkä toimitusaika. Ja tällä hetkellä jännään ketjun kestävyyttä ja toimivuutta. Olisi aika raadollista ryhtyä vaihtamaan ketjua heti...

Esitellään ensin väripaletista poimittu paprika ja meleerattu harmaa, joista päätin tehdä tyttärelleni reippaan kevätasun.
Takkiin on käytetty pippuricollegea ja farkkucollegea ja malliltaan se on maiharimainen. Kaavapohjana käytin Ottobren Summer Camo- parkatakin kaavaa (3/15), mutta muokkasin sitä jonkin verran.
Takki on vuoritettu kauttaaltaan Nosh:n harmaalla (meleeratulla) elastaanitrikoolla. 
Takaa takki on hieman pidempi ja tarvittaessa helmaa voi kiristää solmiamalla nyöriin solmun. Nyöri on ontelokudetta ja niiden päihin ompelin farkkucollegesta pienet koristeet.

Housuista meillä on aina pulaa ja näihinkin olisi saanut laittaa hieman enemmän väljyyttä. Olisi mahtunut sitten vaikka leggarit alle viileillä keleillä.
Materiaalina on farkkucollege, joka on mielestäni erittäin monikäyttöinen kangas. Housun malli on omaa tuotantoa.
Yläosan suhteen tuli hieman palautetta, että on poikien paita...Ehkäpä niitä rimpsuja pitää laittaa seuraavaan. Lohdutin kyllä, ettei hänestä pojan näköistä kyllä saa millään 💕.
Tämänkin paidan piti olla väljä, en taida oikein haluta uskoa, että pieni tyttöni kasvaa koko ajan...
Kun kerran olen tällainen setti-ihminen, niin päähän vielä rusettipipo yksivärisestä paprika- ja harmaasta trikoosta.

Tällä keltaisen sävylle menetin sydämeni💛 ja tiesin heti mitä siitä aion tehdä. Erilaiset frillat ovat tällä hetkellä kovasti esillä ja ihanasti ne antavatkin ilmettä vaatteille. Kakkossaumurini on viritetty tällä hetkellä pelkkään rullapäärmeompeluun. 
"Kerrankin sain yksivärisen paidan!"
Tämä leggari-idea on ollut pitkään tuolla inspisvihossa. Nyt sille löytyi oikeat kankaat. Tavoitteena oli saada aikaan sellainen polvisukkaefekti. Hyvin nämä toimivat käytännössäkin, vaikka sitä hieman epäilin.

Möhlin tuon ensimmäisen paidan kanssa sen verran, että oli pakko kokeilla vielä toinenkin lattialla lojuvista kankaan paloista. Nyt pääosiin pääsi raita ja keltainen tehosteeksi.
Nyt myös taakse frilla. Tällä kertaa en laittanut frillaa loppumaan kädentien saumaan.
Seuraavana ompelulistalla on kevätasu itselleni ja herkuttelua Nosh:n tulevilla uutuuksilla.

Kipin kapin kevättä kohti....
Postaus on tehty yhteistyössä Nosh:n kanssa.











tiistai 28. helmikuuta 2017

Se on helmoja pidellyt

Lasten kasvaminen on ompelevaisen ihmisen onni ja toisaalta tuska. Onneksi se muodostuu silloin, kun saa hyvän syyn napsutella kangastilauksia. Tuskaksi puolestaan siinä vaiheessa, kun ostettujen kankaiden pino kasvaa, pyykkiteline kaatuu niiden painosta ja sopivaa kaavaa ei ole. Tarvitaan yleensä loma, jolloin aivokapasiteetista irtoaa hieman kaavoitukselle ja kuosittelulle tilaa.  Niin omat kuin lapsenikin mittasuhteet ovat sellaiset, ettei koskaan voi vaan ottaa kaavaa ja tehdä. Aina tarvitaan protoja,, muokkauksia yms. Tällä hetkellä parhaimpana vaihtoehtona olen kokenut oman, mittojen mukaan piirretyn peruskaavan, josta sitten kuositellaan sopivaa päällepantavaa. Lähes kaikissa mekoissa/ tunkoissa on pohjalla juurikin se peruskaava. Hihoja ja helmoja on sitten kuositettu.

Tämä malli on vanha tuttu, taitaa olla jo kolmas koko menossa. Kangas on ihanan laatuista joustocollegea Ommelliselta. Kankaan nimeä en nyt muista.... Värit ovat tosi kauniit ja tuo tausta antaa ihan oman efektinsä kankaalle.
Poimutukset tulevat edessä pienen matkaa...
...ja takakappaleella on koko matkalta poimutusta. Helma on myös aavistuksen pidempi takaa. Toimii meillä hyvin. Tärkeää on löytää oikea kohta ja mitata selän pituus.

Seuraavassa helman olemus on puolikellomainen. Kankaana Verson Puodin Tyttökerhoa, jossa oli tällä kertaa erittäin houkuttelevat värit.
Haastavaa näiden kuviokankaiden kanssa on se, että mistä kohtaa laitetaan kangas poikki. "Päättömiä" tyttöjä ei onneksi tullut kovin montaa. Helma taas takaa hieman pidempi ja äiti käski seisoa selkä suorana :D. Massu tarvitsee oman tilansa, joten lähes aina pidennän hieman etukappaletta.
Tässä pitikin sitten lyhentää selkää aika paljon. Sinne oikeastaan tulikin aika nappi kohdistus lyhennyksen jälkeen. Kuvassa tuo kangas on mennyt hieman rutulle. Mekko kaipaa vielä satiininauhaa kaveriksi, sitten on saatu piste i:n päälle.

Sitten tehtiin samantyyppinen helma kuin on Ottobren Parachute-mekossa. Tässä kankaana on Sarahdesing:n Heimo.
Helmassa on poimutusta niin etu- kuin takakappaleellakin. Helma (taas) pidempi takaa kuin edestä. Koska kangasta oli niukalti, kanttasin helman samalla kankaalla.
Tässä nostin tuota miehustan saumakohtaa hieman ylemmäksi ja kaarroin kunnolla sivua kohti.
Kahdessa seuraavassa helma onkin kaventunut aikalailla sekä hihan olemus. Tätä mallia olette ehkä nähneet omissa vaatteissani aika paljon, joten päätin kokeilla tehdä saman myös tyttärelleni. Pohjalla siis peruskaava isommilla väljyyksillä.
Helma kapenee alaspäin ja hiha on alaslaskettu. Bonuksena nuo taskut, joihin olen ihan rakastunut. Kankaana Noshin ihana joustocollege.
Samanlainen erityyppisestä kankaasta. Pääntie on huoliteltu alavaralla.
Taskut tosin hukkuvat kuviollisessa kankaassa. Tämä ihastuttava kangas on Sarahdesign:n tuotantoa, kankaan pohjaväri on kaunis harmaa ja kukat hieman utuiset.

Tämä setti on jo tehty aiemmin ja kaavapohjana on Alt om handarbeten kaava muutamalla muokkauksella. Helmaa on pidennetty tunikamittaan sekä hihaa on hieman levennetty. Kankaana Nappinjan Lumisade ja kuviollinen on Pitsikukkaa. Hyvä kaava!
Koska kesä kolkuttelee ovella, on syytä samaan hengenvetoon aloittaa myös kesävaatteiden teko. Edellisessä postauksessani oli shortsihaalari, tässä mekossa sama yläosa.  Jatkoon pääsee ja lisää variaatioita on kehitteillä.

Tällainen kuvakavalkadi tänne nyt pöllähti tällä kertaa. Hyvää loppuviikkoa sinulle ja oikein hyvää talvilomaa teille, jotka sitä tällä viikolla viettävät <3









tiistai 14. helmikuuta 2017

Paljastuksia ruudun takaa


Heippa!
Siitä onkin jo tovi, kun olen tänne mitään kirjoitellut ja siihen on omat syynsä, ne paljastan tässä postauksessa.

Viime syksynä sain sähköpostia, joka sai minut ihan hämilleen. Lukasin sen muutamaan kertaan ja sitten päätin kysellä hieman lisää. Viestin oli lähettänyt Maija, nainen Roo Clothing- nimisen yrityksen takaa. Hän ehdotti minulle, että tulisin heidän tulevan vaatemalliston suunnittelutiimiin. Kuullosti ihan uskomattomalta, sillä koen enemmän olevani sellainen kokeilija ja tekijä. Hämmennys ja kiitollisuus luottamuksesta edelleen vahvasti läsnä 💛
Itselläni inspiraatio lähtee useimmiten kankaasta. Kankaan kuosi, väri tai olemus vaikuttaa paljon siihen, mikä siitä lopulta syntyy. Suurimman tyydytyksen saan silloin kun lopputulos vastaa visiota tai jopa yllättää positiivisesti yli odotusten. Ainahan niin ei kuitenkaan käy ja sitä löytää itsensä miettimästä, että mitä ihmettä oikein olen ajatellut 😆. Käykö sinulle koskaan niin?

Kuvia kankaista näin, mutta kyllä sellainen todellinen tuntuma syntyi vasta, kun pääsin hipelöimään kankaita livenä. Kuosien takana on suunnittelija, jonka kuoseista olen aina pitänyt. Hän on Ull-Maj Saarinen. Kankaiden mukana kulkee tarina viehkojen  hahmojen kera ja ne on nimetty hilpeän hauskasti. Ei ollenkaan huonot lähtökohdat lähteä mukaan tällaiseen tiimiin. 
Siitä pyörä lähti pyörimään eteenpäin, muutamat mallit olivatkin  jo mietittynä ja kaavoitettuna. Mittataulukko, viivaimet, terävä lyijykynä ja pyyhekumi olivat ahkerassa käytössä. Oma aikansa meni protojen ompeluun ja erinäisten teknisten juttujen ratkomisessa. Pieni mallisto lähtee tuotantoon ja tavoitteena on, että ne olisivat myynnissä Lapsimessuilla huhtikuussa. Jännää...
Onneksi tällä yrityksellä on tarjontaa myös kangaspuolella. Uusia tuttavuuksia siis meille ompelijoillekin. Materiaalit ovat trikoo, resorit ja joustocollege. Joustona kankaissa on spandex, joka on samaa kuin tunnetumpi elastaani. Joustocollege on ihanan paksua ja joustavaa ja sitä on saatavana myös yksivärisenä muutamassa värissä. Kantsii kokeilla.

Itse kokeilin Curious Cumulus jc:tä kera yksivärisen pinkin jc:n. Syntyi taskuhamonen (oma malli ja kaava) sekä frillapaita. Paidan kaava on lehdestä Alt om handarbete pienin muokkauksin. 


Seuraava kangas toi minulle monia mielleyhtymiä: sitruunalakritsi, huomioliivi, alleviivaustussi, varoitusnauhat, urheilu...
Cloud of Dreams- joustocollege säpäkkänä vihreänkeltaisena ja yksivärinen musta jc. Keltainen on kevään yksi trendiväri ja näistä kankaista tuli varsin sporttinen setti kera muutaman yksityiskohtakokeilun. 
Olen tästä kuosista bongannut ihania mekkoja, joten se on hyvin monikäyttöinen kangas. Luulin, että tästä setistä tulee totaalinen hylsy neidiltä, mutta toisin kävi. Tämä on kuulemma samanlainen kuin isillä hiihtäessä 😃

Sokerina pohjalla on Kuinkuu varsin ihanassa värityksessä, kesä jo mielessä. Minusta niin ihana!
Kankaana tämä tulee myyntiin 14.2. ja materiaalina on joustocollege.
Vaikka kuosit ovat suunnattu lapsille, oli minun ihan pakko napata pala tätä kangasta ja tehdä itselleni toppi neuletakkien alle. Kaava vaatii suurentamista tai sisus pienentämistä, hupsista!
Että tällaisia kuulumisia Hommahuoneelta. Mitä sinulle kuuluu?




maanantai 9. tammikuuta 2017

Se on pusero

Se on collegepusero

Talvella sitä tekee mielellään hieman paksummasta materiaalista vaatteita. Joustocollegea on nyt muutaman vuoden saanut, muistan ihastuneeni siihen materiaaliin ostaessani ensimmäiset Me&I pökät. Markkinoille on tullut myös erilaisilla neulontatavoilla tehtyjä collegeja, joissa kankaan struktuuri antaa kivan efektin.

Nosh:n pippuricollege (100% puuvilla) on kyllä yksi suuri suosikkini tällä hetkellä. Kangas ei oikeastaan jousta paljoakaan, joten käyttötarkoitus on mietittävä sen mukaan. Tyttäreni on vannoutunut mekko/tunika+ leggari käyttäjä, lähes kaikki housumaiset ja puseromaiset jutut hän hylkää nyrpeällä katseella. Päivähoidossa tosin juurikin housut ja paita ovat käytännöllisiä ulkovaatteiden alla. Tämän seuraavan setin hän hyväksyi kyllä mukisematta, oli tarpeeksi tyttömäinen. Omaa silmää miellyttää myös tämä reipas, mutta herkkä kokonaisuus.
Sekä raidallinen, että yksivärinen kangas ovat Nosh:n pippuricollegea. Yksivärinen on puuteriroosaa, ehkäpä hieman rusehtavampi livenä kuin tässä kuvassa. Raita on väritykseltään mustavanilija. Paidan etumukseen applikoin pupun korvat ja kasvot.
Pitsit ovat "perintöpitsiä" mummuni aarrelaatikosta. Resorit on ommeltu kahdella eri värillä, nekin Noshin. 

Housut on kuositeltu väljemmiksi, puntissa rypytystä ja taskunsuissa pitsiä. Vyötäröllä on leveä kuminauha resorikaitaleen sisällä.

Verson puodissa järjestettiin taas Ompelukerho. Siinä puoti myy jotakin yllätyskangasta sopuhinnalla ja määrittelee lisäohjeistuksen ja aikataulun. Aikataulu on ihanan väljä, sopii kaikkea muutakin kuin ompelua tekevälle. Tällä kertaa paketista paljastui oikea jymy-yllätys! Puoti oli painattanut suosittua Sielunlintu-kuosia hopeapainatuksella. Koska olin kultaisesta tehnyt itselleni, niin tällä kertaa oli tyttäreni vuoro. Hänen ensisijainen toiveensa oli pipo, jossa on "sitäsellaistatosilämmintäjapehmeetä"-kangasta sekä tupsu. Se kangas oli siis merinovilla, kun pyysin näyttämään mitä mahtoi tarkoittaa.
Ensimmäisestä tuli liian pieni ja tästä toisesta ehkäpä himpun verran liian iso. Itse asiassa tämä pipo teetti eniten töitä! Ensin kokomoka, sitten uuden kaavoitus, heijastinlangan etsintä (jota ei siis koskaan löytynyt) tupsunlangan sekaan ja pari ompelullista söhrintää. 
Ennen pipon leikkaamista toki mietin monia erilaisia vaihtoehtoja kankaasta tehtäväksi. Peruutin saksineni monta kertaa. Lopulta päädyin alkuperäiseen suunnitelmaani, vaikka muiden ompelusiskojen aikaansaannoksia seuratessa, ne frillatkin olisivat onnistuneet tästä kankaasta. Ja siitä tuli sitten paita, pitkä sellainen.
Sielunlinnun kaverina on hopeaglittericollege Nappinjalta. Harmi, etten ole enää vastaavaa löytänyt lisää. Tämä pieni palanen hupeni tähän. Sivusaumat on tuotu eteen ja helmakaitaleissa on pienet halkiot. 

Edessä on myös tasku, jota ei ihan heti huomaa.

Taakse pieni kaarroke Sielunlinnusta tasapainottamaan harmaata pintaa. Ja taas äiti tykkää 😁.

Vielä oli paloja käytettävissä. Mietin yhtä ideaa omaan vaatteeseeni, mutta emmin sen toteutuksen (ja onnistumisen) kanssa. Siinä sivussa tuli selailtua työkalenteria ja silloin välähti! Siihen kannet, sellaisia en ole saanut koskaan aikaiseksi tehdä vaikka kuinka on pitänyt. Tällä hyvin yksinkertaisella, mutta suuren kynnyksen työllä osallistun Unelmallisen blogihaasteeseen. Haasteessa on tarkoitus tehdä/ oppia jotakin uutta. 
Näin jälkiviisaana kangas olisi tietenkin kannattanut tukea tukikankaalla ja vuorittaa, mutta menee se näinkin.
Pieni pala kummitteli edelleen lattialla ja päätin päällystää myös passini kannet. Kangas edustaa minulle suomalaisuutta hyvin paljon. Sellainen kalevalainen meininki, hohtavat hanget ja veet...
Taitteisiin pala ei enää taipunut, joten "kanttasin" reunat hopeanauhalla. Ei ihan siisteintä ompelujälkeä, ompelukoneeni on surkea syöttämään kangasta.

Näin tällä kertaa, ihanaa loppuviikkoa sinulle.